Diabetespotilas, muistatko tutkia jalkasi päivittäin?
Tietoa | Diabetes 1 ja 2

Diabetespotilas, muistatko tutkia jalkasi päivittäin?

Tuore verkkokysely paljastaa, että diabetespotilaiden jalkojen terveyden tutkiminen saattaa unohtua terveydenhuollossa.

Diabetesta sairastavista 15–25 prosenttia saa pitkäaikaisen jalkahaavan ja noin 20 prosenttia haavapotilaista joutuu alaraaja-amputaatioon. Diabeteksesta johtuvien ensimmäisten amputaatioiden määrä on arviolta 1000 vuodessa. Tuoretta tietoa todellisesta amputaatioiden määrästä ei ole saatavilla.

Diabetesliiton ja lääkeyhtiö AstraZenecan yhteistyössä tekemässä verkkokyselyssä kävi ilmi, että jalkojen terveydentila oli menneen vuoden aikana tutkittu noin puolelta (52 prosenttia) kyselyyn vastanneista 792 henkilöstä, jolla on diabetes.

– On tärkeää, että jalat tutkitaan vähintään vuosittain, jotta ajankohtaiset ongelmat voidaan todeta ja kohdistaa ennaltaehkäisevät toimet oikein. Jos jalkaongelmat huomataan vasta, kun ilmaantuu huonosti paraneva haava tai oireita heikentyneestä verenkierrosta, ollaan myöhässä, ja hoito on vaativampaa ja paljon kalliimpaa, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa.

Diabetesliitto kannustaakin potilaita tutkimaan jalkansa itse päivittäin ja käymään kerran vuodessa lääkärin tai hoitajan luona paljain jaloin.

40 prosenttia vastanneista ei tiennyt, onko omassa hoitopaikassa mahdollista saada jalkojenhoidon ammattilaisen palvelua.

Iäkkäämpiä tutkitaan yleisemmin

Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä yleisemmin hänen jalkansa oli tutkittu viimeisen vuoden aikana. 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä jalat oli tutkittu 30 prosentilla vastaajista, ja 70 vuotta ja sitä vanhempien ryhmässä jalat oli tutkittu yli 60 prosentilla kuluneen vuoden aikana. Jalkaongelmien riski kasvaa, kun diabetesta on sairastettu pidempään, ja ikääntyminenkin voi vaikeuttaa jalkojen omatoimista hoitoa.

Jalkahaavojen paranemisen pitkittymistä, haavojen vaikeutumista ja amputaatioita voidaan ehkäistä. Pitkäaikaisen haavan riskiä voidaan arvioida tutkimalla jalkojen tunto ja verenkierto. Tämän perusteella määritetään jalkojen riskiluokka 0–3. Jalkojen riskiluokka vaikuttaa myös siihen, miten tiheästi jalkoja tutkitaan ja tarvitaanko ohjauksessa ja hoidossa jalkojenhoidon ammattilaista. Käypä hoito -suosituksen mukaan diabetesta sairastavan jalat tulisi tutkia vähintään vuosittain ja arvioida sen perustella riskiluokka.

– Diabetesta sairastavien jalkaongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutumiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja saumatonta alueellista hoitoketjua. Toimintaohjeiden pitää olla selkeitä, ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma pitää laatia potilaan kanssa yhdessä, Ilanne-Parikka selvittää.

Jalkavaivojen ehkäisyyn tarvitaan:

  • hyvä diabeteksen omahoito ja omahoidon ohjaus,
  • jalkojen omatoiminen hoito, jonka ammattilaiset ovat neuvoneet,
  • jalkojen säännöllinen tutkiminen hoitopaikassa,
  • jalkaongelmien varhainen tunnistaminen ja
  • oikea-aikainen, oikein tehty jalkojenhoidon ammattilaisen antama hoito.

Kysely tehtiin loppukesästä 2018. Osallistujista 54 prosenttia oli naisia, vastaajat olivat sairastaneet tyypin 2 diabetesta keskimäärin yhdeksän vuotta, vastaajista 80 prosenttia oli hoidossa terveyskeskuksessa.

Lähde: Diabetesliitto
Kuvitus: iStockphoto