Työuupumus hiipii salakavalasti: tunnista tilanteesi

Työuupumus ei itsessään ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua muun muassa masennukseen, unihäiriöihin, stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin tai se voi lisätä päihteiden käyttöä. Työuupumuksen on myös todettu lisäävän työkyvyttömyyden riskiä.

Työuupumuksen esiintyvyys väestössä vaihtelee jossain määrin työelämän tilanteen mukaan. Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä kaksi  prosenttia kärsi vakavasta ja 23 prosenttia lievästä työuupumuksesta. Vastaavasti kolme prosenttia naisista kärsi vakavasta ja 24 prosenttia lievästä työuupumuksesta.

Työuupumus kehittyy vähitellen

Työuupumuksen taustalta löytyy yleensä ristiriita: motivoitunut työntekijä tekee töitä hyvinvoinnin kannalta heikoissa olosuhteissa. Tila on kehittynyt hitaasti työuupumukseksi, koska tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua työntekijän tai työyhteisön riittämättömien selviytymiskeinojen vuoksi. Työuupumukseen johtavia tekijöitä löytyy siis yleensä niin työstä kuin työntekijästäkin.

Työuupumukseen liittyvissä työolosuhteissa yhdistyy usein moni asia: työn liialliset vaatimukset, olemattomat joustomahdollisuudet tai esimiehen riittävän tuen puute. 

Liian suuri työmäärä, rooliristiriidat ja -epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä ovat yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen, kuten myös työntekijän voimakas velvollisuudentunto sekä vähäiset tai haitalliset selviytymiskeinot stressitilanteessa.

Yleensä työntekijän yksilölliset ominaisuudet tai elämäntilanteeseen liittyvät tekijät eivät yksinään aiheuta työuupumusta, vaan niillä on yhteisvaikutus työolojen kanssa. Siinä vaiheessa, kun työkuorma on henkilölle epäedullinen, voivat elämäntilanteeseen liittyvät tekijät nopeuttaa tai hidastaa työuupumuksen kehittymistä.

Työuupumus kehittyy pitkittyneen työstressin seurauksena

Työuupumuksella on kolme erityispiirrettä: uupumukseksi kehittynyt väsymys, kyynisyys ja alentunut kuva omasta osaamisesta. Lisäksi uupuneella esiintyy yleensä myös runsaasti yleisiä stressioireita.

Kokonaisvaltainen ja yleistynyt väsymys kertyy pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Väsymys ei enää hellitä vapaa-aikana normaalilla levolla eikä liity vain työn yksittäisiin kuormitushuippuihin.

Kyynistyessä kokemus työn mielekkyydestä katoaa. Se on yksi puolustuskeino mahdottomassa työtilanteessa. Kyynistyminen voi ilmetä myös suhteessa asiakkaisiin tai työyhteisöä kohtaan.

Pystyvyyden ja aikaansaamisen kokemukset vähenevät työuupumuksen kehittyessä. Ne ovat erittäin tärkeitä tuntemuksia, jotta henkilö kokee onnistumisen tunteita ja pystyvänsä työhönsä.

Hoito riippuu uupumuksen syystä

Koska työuupumus itsessään ei ole sairaus, ei sitä voida diagnosoida.

Työuupumuksen hoidossa on tärkeää, että ymmärtää hakea apua omaan tilanteeseensa. Työuupumus on hälytysmerkki, johon työyhteisön pitäisi herätä. 

Jos syynä on liiallinen työkuorma, on sitä syytä vähentää. Toipuminen edellyttää myös muutoksia sekä työolosuhteissa että työntekijän toiminnassa ja asenteissa. Toimenpiteiden laajuus riippuu siitä, kuinka vakavaksi tilanne on edennyt.

Jos töissä uuvuttaa, toimi näin

Työuupumusta kannattaa hoitaa ennaltaehkäisevästi.

Kun kuormitus jatkuu liian pitkään, jaksamisen rajat voivat tulla vastaan yllättäen. Työuupumus ilmenee väsymyksen lisäksi muuttuneina asenteina itseä ja työtä kohtaan.

Työuupumuksen taustalla voi olla työn ulkopuoliseen elämäntilanteeseen liittyviä laajempia haasteita, joita on vaikea sovittaa yhteen työn kanssa. Tästä syystä olisikin erittäin tärkeää, että työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet otettaisiin työpaikalla huomioon ja työelämä toimisi joustavasti. 

Työuupumuksesta voi toipua. Toipuminen edellyttää muutoksia sekä työssä että omissa toimintatavoissa. Aina voi tehdä jotain tilanteen parantamiseksi. Kun tilanne pitkittyy, asia kannattaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa.

Lähiesimiehen tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että työ ei aiheuta vaaraa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Miettikää yhdessä, miten työsi tulisi järjestää, jotta pystyt suoriutumaan siitä ja viihdyt työssäsi. Henkilöstön edustajatkin osaavat auttaa eteenpäin.

Jos työkykysi on heikentynyt, hae apua työterveyshuollosta. Työterveyshuolto tukee työntekijöitä ja esimiehiä työkyvyn ylläpitämisessä. Työuupumus sinänsä ei oikeuta sairauslomakorvauksiin. Hoidon ja sairausloman tarve arvioidaan sinulla esiintyvien työkykyä alentavien oireiden perusteella.

Huolehdi hyvinvoinnista myös vapaa-ajalla

Hyvinvoinnista voi huolehtia monin tavoin. Lepo ja rentoutuminen, monipuolinen ravinto sekä sopiva ulkoilu ja kuntoilu luovat perustan jaksamiselle. Palautumisesta on syytä huolehtia päivittäin. Levon lisäksi tarvitset vaihtelevaa ja mieluista tekemistä mielen virkistämiseksi.

Työ on yksi tärkeä elämänalue. Siltä ei pidä vaatia liikoja, kuten ei itseltäänkään.

Jatkuva oppiminen, avoin mieli ja ratkaisujen etsiminen auttavat eteenpäin. Jaksamisen haasteet ovat kaikille yhteisiä. Älä jää yksin. Muiden kanssa keskustelu tai terapeuttinen tuki auttavat löytämään kokeiltavaksi uusia keinoja. Ratkaisujen löytyminen ottaa aikansa. 

Jos sairasloma on jatkunut pitkään voi työhönpaluu tuntua vaikealta. Työhönpaluuta pohjustetaan työterveysneuvottelulla. Paluuvaiheeseen voidaan luoda väliaikainen muokattu tehtävänkuva. Kannattaa myös harkita palaamista asteittain osasairauspäivärahan tuella.

Toimittaja: Lotta Laine
Kuvitus: iStockphoto