Paniikkikohtaus pelästyttää – näin saat kohtauksen hallintaan

Kämmenet hikoavat, sydän hakkaa, rintaa puristaa, vapisuttaa, henki ei kulje ja pelko valtaa mielen. Kuolenko tähän paikkaan?

Paniikkikohtauksen oireet ovat rajut. Kyseessä on kuitenkin normaali taistele tai pakene -reaktio, joka vain aktivoituu väärään aikaan ja väärässä paikassa.

Kysyimme Psykoterapiakeskus Vastaamon psykiatrian erikoislääkäriltä Juha Väänäseltä, mistä paniikkikohtauksissa on kyse ja miten ne saa hallintaan.

Mikä paniikkikohtaus on?

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä, sillä niistä on arvioiden mukaan kärsinyt ainakin viidennes ihmisistä. Erilaiset lievemmät ahdistuskohtaukset ovat vielä yleisempiä. Varsinaisesta paniikkikohtauksesta puhutaan silloin, kun pelko- tai ahdistustila kasvaa hyvin nopeasti voimakkaaksi ja siihen liittyy fyysisiä oireita.

Varsinainen paniikkihäiriö, jossa esiintyy useampia paniikkikohtauksia, on huomattavasti harvinaisempi. Naisista noin 2–5 prosentilla ja miehistä 1–2 prosentilla on paniikkihäiriö.

Mistä paniikkikohtauksen tunnistaa?

Paniikkikohtaus alkaa ja huipentuu yleensä hyvin nopeasti eikä myöskään kestä kovin pitkään. Se on useimmiten ohi 15–30 minuutissa.

Paniikkikohtauksen aikana ihminen tuntee voimakasta pelkoa tai ahdistusta. Olo voi tuntua siltä kuin olisi sekoamassa tai kuolemaisillaan. Paniikin tunteeseen yhdistyy lisäksi vähintään neljä fyysistä oiretta: sydämen tykytystä, rintakipua, puristava tunne rinnassa, hikoilua, vapinaa, tärinää, hengästymistä, tukehtumisen tunne, kylmiä väreitä, kuumia aaltoja, huimausta, pistelyä, puutumista tai pahoinvointia.

Mitkä tekijät altistavat paniikkikohtaukselle?

Paniikkikohtauksista voi syntyä pelkokierre, jossa seuraavaa kohtausta alkaa odottaa ja pelätä edellisen loputtua. Tällöin mikä tahansa ahdistuksen tunne voi voimistua nopeasti täydeksi paniikiksi.

Lisäksi tiedetään, että jotkin biologiset tekijät altistavat kohtauksille. Näitä ovat esimerkiksi kofeiini ja nikotiini. Erityisesti tupakasta vieroittuminen voi lisätä paniikkikohtauksen riskiä.

Antaako paniikkikohtaus varoitusmerkkejä?

Ensimmäisillä kerroilla voi tuntua siltä kuin kohtaus tulisi aivan tyhjästä. Kohtauksen voi kuitenkin oppia tunnistamaan hiljalleen lisääntyvästä ahdistuksen tunteesta, joka kasvaa nopeasti täyteen paniikkiin.

Voiko kohtausta hallita?

Jos oppii tunnistamaan kohtauksen varoitusmerkit, paniikki on mahdollista myös pysäyttää ennen kuin se nousee huippuunsa. Tällöin on tärkeää tiedostaa, että kyseessä on kohtaus, joka menee ohi ja joka ei ole vaarallinen. Itseään voi pyrkiä rauhoittelemaan hengittämällä tasaisen rauhallisesti. Joitakin auttaa se, että pyrkii keskittämään ajatukset muualle ja jättämään ahdistuksen huomiotta.

Voiko paniikkikohtaus olla vaarallinen?

Paniikkikohtaus on hyvin ahdistava ja toistuessaan se voi saada kohtauksista kärsivän rajoittamaan elämäänsä ja välttelemään esimerkiksi paikkoja tai aktiviteetteja, jotka lisäävät kohtauksen riskiä. Kohtaus ei kuitenkaan ole vaarallinen.

Milloin tulisi hakeutua lääkäriin?

Ensimmäisen paniikkikohtauksen jälkeen voi olla hyvä käydä lääkärissä, jotta voidaan varmistua, että kyseessä ei ole esimerkiksi sydänperäinen ongelma. Jos sydänfilmi ja veriarvot ovat kunnossa, voidaan päätellä, että kyseessä on vaaraton paniikkikohtaus.

Apua kannattaa hakea myös silloin, kun paniikkikohtaukset häiritsevät elämää. Jos kohtauksia on usein tai ne saavat välttelemään vaikkapa ulos lähtemistä, on syytä hakea apua, sillä kyseessä on todennäköisesti paniikkihäiriö.

Voiko paniikkihäiriötä hoitaa?

Paniikkihäiriötä voidaan hoitaa terapialla ja serotoniinijärjestelmän kautta vaikuttavilla masennuslääkkeillä. Masennuslääkkeitä voidaan käyttää silloin, kun oireet rajoittavat normaalia elämää. Terapiassa puolestaan opetellaan keinoja ahdistuksen hallintaan ja työstetään mahdollisia elämänkokemuksia, jotka lisäävät paniikkikohtauksien riskiä.

Kuvitus: iStockphoto