Anoreksia voi johtaa jopa sydänpysähdykseen

Anoreksia nervosa on sairaus, jossa omakuva on vääristynyt. Henkilö näkee itsensä ylipainoisena, vaikka paino on normaalipainoa alhaisempi suhteessa pituuteen. Tämä johtaa liialliseen laihduttamiseen ja nälkiintymiseen pyrkimyksessä vähentää edelleen kehonpainoa. Monet sairastuneista kokevat alemmuuden tunnetta ja/tai he tuntevat itsensä riittämättömiksi. Ahdistusta, pakkomielteisiä ajatuksia ja mielialanvaihteluita esiintyy usein.

Anoreksia nervosa näyttäytyy usein muutoksina ruokailutottumuksissa sekä yleisessä suhtautumisessa ruokaan. Henkilö haluaa vain tietynlaista ruokaa ja syö usein laihdutusruokaa ja pieniä annoksia. Oireilua voi edeltää ylipainoisuuden jakso, jolloin syntyy toive laihtumisesta ja hoikistumisesta. Monet kokevat voimakkaita näläntunteita ja heidän ajatuksensa pyörivät ruoan ympärillä. Sisäisen levottomuuden tunne tyydytetään fyysisellä toiminnalla. Tämä johtaa usein liialliseen liikuntaan, joka nopeuttaa aineenvaihduntaa ja suoliston toimintaa ja johtaa laihtumiseen. Aliravitsemuksesta seuraa vähitellen jaksamattomuus ja toiminnan väheneminen. Osalle kehittyy myös univaikeuksia ja he tuntevat olonsa kireäksi ja ahdistuneeksi. Turvotuksen tunne ja pahoinvointi aterian jälkeen sekä lihomisen pelko saavat henkilön pakottamaan itsensä oksentamaan.

Liian vähäinen syöminen johtaa helposti ummetukseen ja ulosteen rakenteen muuttumiseen. Henkilö saattaa käyttää myös laksatiiveja ja diureetteja painon alentamiseksi.

Anoreksia nervosan esiintyvyys ei ole muuttunut viimeisten 30–40 vuoden aikana. Tapauksia voi jäädä pimentoon, koska sairauden lievempiä muotoja ei kirjata ja kaikki eivät hakeudu hoitoon. 90 prosenttia potilaista on nuoria naisia, mutta viime vuosina myös miehet ovat alkaneet hakea apua kasvaneessa määrin.

Anoreksian syntyy vaikuttavat monet tekijät

Ei ole tiedossa selkeää syytä miksi joku sairastuu. On havaittavissa erilaisia tekijöitä, joilla vaikuttaisi olevan merkitystä anoreksian kehittymiselle. Asiaan vaikuttavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

Ahdistusta murrosiän aikana pidetään eräänä tekijä. Ikäkauteen kuuluu suuria fyysisiä muutoksia sekä henkisiä ja sosiaalisia haasteita. Tytöillä kehon ulkonäkö muuttuu melko paljon ja kehon rasvamäärä lisääntyy. Tämä voi johtaa haluun hallita painoa. Anoreksian laukaiseva tekijä on usein laihduttaminen ylipainon takia.

Anoreksiapotilaiden persoonallisuudelle on usein tyypillistä taipumus täydellisyyden tavoitteluun, joka voi olla miltei pakonomaista. Potilailla voi esiintyä myös riippuvuusongelmia.

Henkilöiden suhtautuminen koulunkäyntiin on aikaisemmin yleensä normaalia, mutta voi muuttua sairastumisen ja siihen liittyvien oireilujen seurauksena, jolloin voi ilmetä myös masennusoireita.

Ei ole olemassa mitään tyypillistä perhemuotoa, jonka voitaisiin katsoa lisäävän anoreksian riskiä. Anoreksiaa ja bulimiaa sairastavien naispuolisilla lähisukulaisilla on kuitenkin kohonnut riski syömishäiriön kehittymiselle. Anorektikoilla tai heidän lähipiirissään tavataan tavanomaista enemmän mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä sekä päihdeongelmia.

Nykypäivän suoritus- ja menestysvaatimuksilla on merkitystä anoreksian kehittymiselle. Tämä liittyy usein naisten kauneusihanteeseen, jonka mukaan on tärkeää olla hoikka ja kaunis. Erityisen vahvasti asia korostuu huomion kohteena olevissa ryhmissä, kuten balettitanssijoilla, malleilla ja voimistelijoilla.

Aliravitsemus- ja nälkäjaksot aiheuttavat hormonihäiriöitä, aineenvaihdunnan muutoksia ja muutoksia aivoissa (alueilla, jotka osallistuvat nälän/kylläisyyden säätelyyn), jotka voivat johtaa siihen, että sairautta ”ruokkiva” tila pysyy helpommin yllä.

Kaksostutkimuksilla on osoitettu, että sairautta esiintyy useasti molemmilla yksilöillä, jos kyse on niin sanotuista identtisistä (samanmunaisista) kaksosista.

Taustatekijöiden kartoittaminen tärkeää

Potilaan taustatekijöiden ja aikaisempien sairauksien selvittäminen on tärkeässä roolissa potilaan tilaa tutkittaessa. Miten potilas kokee oman tilanteensa - onko lähipiirissä tapahtunut äkillisiä tai suuria muutoksia - sairastaako potilas jotain muuta sairautta, ovat kaikki keskeisiä kysymyksiä, jotka ohjaavat lääkäriä oikeaan suuntaan. 

Laboratorio- ja muilla kokeilla varmistetaan, ettei sairaus ole vaurioittanut tärkeitä elimiä. Potilaan kunnon tai tutkimuslöydösten edellyttäessä potilas ohjataan sairaalaan lisätutkimuksia/hoitoa varten.

Hoito usein moniammatillista

Hoidon tarkoituksena on vakauttaa potilaan ravinnon saanti ja paino. Ravitsemuksen tarkka seuraaminen ja liiallisen liikunnan rajoittaminen ovat tarpeen sairauden hoidossa. On myös tärkeää edistää itsenäisyyden kehittymistä, vahvistaa itsetuntoa, itsevarmuutta ja vähentää potilaan tarvetta kontrolloida itseään.

Potilaan ja hänen läheistensä ohjaus ja neuvonta aloitetaan varhaisessa vaiheessa. Hoidossa korostuvat terapeuttiset ja psykososiaaliset lähestymistavat, ja potilaan hoitoon osallistuu yleensä monien eri alojen ammattilaisia. Lääkehoitoa käytetään tarpeen mukaan, mutta anoreksian ydinoireiden hoidossa lääkehoidolla ei ole osoitettu olevan suurta vaikutusta.

Kroonistumisen riski usein suuri

On olemassa useita tekijöitä, jotka voivat johtaa sairauden kroonistumiseen. Nälkä voi aiheuttaa muutoksia elimistössä (hormonit ja aineenvaihdunta), joiden seurauksena tilanne pitkittyy. Nälkä johtaa huomion kiinnittymiseen ruokaan, eikä keskittyminen muuhun enää onnistu. Tämä johtaa kiinnostuksen menetykseen muita asioita kohtaan ja sosiaaliseen eristyneisyyteen.

Ummetuksen kaltaiset ruoansulatusongelmat aiheuttavat turvotuksen tunteen, joka vahvistaa halua jatkaa laihduttamista. Korkea keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettujen virvoitusjuomien kulutus aiheuttaa vatsan turvotusta ja ilmavaivoja. Muita kroonistumiseen johtavia tekijöitä ovat häiriintynyt kehonkuva, jonka seurauksena pienikin painonnousu antaa tunteen hallinnan menetyksestä. Toinen tekijä on tyytyväisyyden ja ilon tunteminen laihtumisesta ja laihasta vartalosta.

Asiaan vaikuttavat myös ratkaisemattomat perheen ristiriidat, esimerkiksi riippumattomuuden ja vapauden suhteen. Henkilö voi myös viihtyä potilaan roolissa, koska ympäristö osoittaa enemmän huomiota ja myötätuntoa sairauden vuoksi.

Noin puolet anoreksiaa sairastavista paranee, 30 prosentilla vointi paranee ja 10 prosentin taudinkulku on krooninen. Kroonisissa sairaustiloissa kuoleman riski lisääntyy, sillä pitkään jatkuneessa nälässä tärkeiden elinten toiminta heikentyy. Sairauden pitkä kesto ja useat sairaalajaksot heikentävät ennustetta. Monet sairastuvat uudelleen.

Verensokerin ja neste- ja suolatasapainon häiriöt ovat seurausta pitkään jatkuneesta nälkiintymisestä. Potilaalla voi ilmetä muun muassa huimausta, rytmihäiriötuntemuksia, rintakipua ja sydänlihaksen surkastumista. Noin 5 prosenttia kuolee tautiin, yleensä aliravitsemukseen ja akuuttiin heikkenemiseen tai itsemurhaan.

Perheen rooli on tärkeä

Aterioilla on tärkeä rooli perhe-elämässä, ja syömishäiriöt luovat nopeasti ristiriitoja. Sairauden ja hoidon läpikäyminen yksin voi olla raskasta. Perheen ja läheisten tuki voi olla kallisarvoista ja tärkeää paranemisen edistämisen kannalta.

Lähteet:

Medibas

Duodecim-lehti

Potilaan lääkärilehti

Käypä hoito -suositus