Lapsen kuumekouristus pelästyttää – oireet ja hoito
Tietoa | Lapset

Lapsen kuumekouristus pelästyttää – oireet ja hoito

Lapsen kuumekouristus on useimmiten vanhemmille pelottava kokemus. Kouristus ei kuitenkaan vahingoita lasta tai ole merkki vakavasta sairaudesta.


Julkaisupäivä: 25.10.2018
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

2–5 prosenttia kaikista lapsista saa kuumekouristuksia. Kuumekouristukset ovat harvinaisia ennen yhdeksän kuukauden ikää ja viiden ikävuoden jälkeen. Taipumus sairauteen on osittain perinnöllinen, ja siksi tilaa esiintyy tiheämmin joissakin suvuissa.

Kuumeessa aivoissa tapahtuu muutoksia, jotka saavat aikaan sen, että kouristusten saamisen kynnys laskee. Voi ajatella, että aivosolujen väliset normaalit sähköiset signaalit ”lähtevät laukalle” kuumeessa. Iän myötä tämä kynnys nousee, ja kuumekouristuksia ei siksi esiinny aikuisilla (mutta epilepsiaa sairastavat aikuiset voivat saada kouristuskohtauksia kuumeen yhteydessä).

Jäykkyyttä ja nykäyksiä

Kuumekouristukset ovat kouristuskohtauksia lapsilla, joilla on yli 38° C:n kuume ja joilla ei ole samanaikaisia merkkejä aivo- tai aivokalvontulehduksesta tai muita kouristuksia aiheuttavia syitä. Kouristus voi syntyä myös kuumeen ollessa matala, jos se liittyy akuuttiin maha-suolitulehdukseen.

Kouristukset syntyvät useimmin infektion varhaisessa vaiheessa, joissakin tapauksissa kouristuksia tulee jo ennen kuin on huomannut, että lapsella on kuumetta. Kouristukset alkavat usein koko kehon jäykkyytenä ja muuttuvat sen jälkeen nopeiksi nykäyksiksi, yleensä sekä käsivarsissa että säärissä. Lapsi voi myös mennä hervottomaksi. Kouristukset kestävät useimmiten alle kolme minuuttia, harvinaisemmissa tapauksissa lähemmäs kymmenen tai jopa yli viisitoista minuuttia.

Kohtaus ei vahingoita lasta

Diagnoosi tehdään tyypillisen kuumeen/lämpötilan nousun ja samanaikaisten kouristusten sairaushistorian perusteella. Kuumekouristus on vaaraton, mutta tapahtuma vaikuttaa erittäin pelottavalta. Monet vanhemmat kertovat, että he pelkäsivät lapsen kuolevan kohtauksen aikana. Sellaisissa olosuhteissa voi olla vaikea ajatella järkevästi.

Vanhempia kuitenkin suositellaan mittaamaan kohtauksen kestoa ja seuraamaan, miltä kouristuskohtaus näyttää: kiinnitä erityistä huomiota siihen, nykivätkö sekä käsivarret että jalat ja onko nykäyksiä yhdellä vai molemmilla puolilla kehoa.

Ensimmäisen kohtauksen jälkeen kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, missä kartoitetaan mahdollisen hoidon tai lääkärintarkastuksen tarve. Jos kohtaus pitkittyy yli 15 minuutin kestoiseksi tai jos lapsi on kohtauksen jälkeen sekava, oksenteleva, kivulias tai muuten poikkeava, vanhempien on syytä ottaa yhteys päivystykseen.

Lääkärintarkastuksessa lääkäri tarkastaa sekä kurkun, korvat ja keuhkot, tarkistaa mahdollisen ihottuman ja tekee yksinkertaisia testejä sulkeakseen pois aivotulehduksen, aivokalvontulehduksen tai muut vakavan sairauden merkit. Verikokeet tai muut tutkimukset ovat tarpeettomia kohtauksissa, jotka menevät nopeasti ohi ja joissa ei ole vakavan sairauden merkkejä.

Huolehdi, ettei lapsi satuta itseään

Kohtauksen aikana tulee kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan:

  • Huolehdi siitä, että lapsi ei iske päätään tai loukkaa muuten itseään kohtauksen aikana
  • Riisu lapselta vaatteita, jos hän hikoilee. Ota tyyny pois ja pidä lapsi huoneenlämmössä. Viilennysyrityksen voivat jopa pitkittää kouristuksia.
  • Kun kohtaus on ohi, voit harkita kuumetta alentavan lääkkeen antamista – parasetamoli on ensisijainen valinta. Lapsen yleiskunto, eivät kuumekouristukset, ratkaisevat sen, onko sinun annettava lapselle kuumetta alentavaa lääkettä vai ei.
  • Ei ole todistettu, että parasetamolin tai ibuprofeenin käyttö vähentäisi uusien kouristuskohtausten riskiä.

Kohtauksen pitkittyessä

Jos kohtaus kestää kauemmin kuin viisi minuuttia, ja se jatkuu edelleen lääkärin tullessa, annetaan diatsepaamia, joka on kouristuksia estävä aine. Se annetaan suun limakalvolle tai peräsuoleen. Lääke vaikuttaa lähes yhtä nopeasti kuin vereen ruiskutettuna, ja tämä lääke kuuluu lääkärin tavalliseen päivystyssalkkuun.

Jos lapsella on ollut kuumekouristuksia, voit saada reseptin tälle lääkkeelle, jotta voit hoitaa mahdolliset tulevat kohtaukset itse. Lääkkeen antamista suositellaan silloin, jos kohtaus kestää kauemmin kuin viisi minuuttia. Huolehdi, että puristat tuubin kasaan kunnolla niin että neste menee peräsuoleen, äläkä irrota otetta ennen kuin tuubi on ulkona peräsuolesta (lääke voi vetäytyä takaisin tuubiin, jos päästää irti liian aikaisin).

Enteilevätkö kouristukset epilepsiaa?

Kouristukset kestävät yleensä maksimissaan pari minuuttia. On havaittu, että noin yksi lapsi kolmesta, jolla on ollut kuumekouristuksia, saa kouristuksia myöhempien kuumejaksojen aikana. Itse määrää ei pidetä lapselle vahingollisena, mutta vahinkoja voi luonnollisesti syntyä, jos lapsi satuttaa itsensä kohtauksen aikana.

Tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Se tarkoittaa, että kouristukset yleensä loppuvat kasvun myötä, ja aivoihin ei jää vaurioita tapauksesta. Vain yksi sadasta kuumekouristuksia saavasta muutoin terveestä lapsesta saa myöhemmin epilepsian.

Erityisen pitkäkestoisia kohtauksia (yli viisitoista minuuttia) tai vuorokauden sisällä toistuvia kohtauksia kutsutaan monimuotoisiksi kohtauksiksi. Ota aina yhteyttä lääkäriin, jos lapsen kohtaus pitkittyy. Erittäin pitkäkestoisiin tai toistuviin kohtauksiin liittyy jonkin verran korkeampi riski epilepsian kehittymisestä myöhemmin elämässä (4–6 prosentin mahdollisuus sairastua).

Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja