Onko kuulon heikkenemisen taustalla otoskleroosi?

Onko kuulon heikkenemisen taustalla otoskleroosi?

Otoskleroosi on korvan sairaus, jossa kuulo huononee hiljalleen. Taudin syy on tuntematon, mutta se on naisilla yleisimpi kuin miehillä.


Julkaisupäivä: 7.8.2018
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Otoskleroosi on sisäkorvan sairaus, jossa välikorvaan muodostuu uutta luukudosta. Jos kudos muodostuu jalustimen eli ensimmäisen kuuloluun ympärille, se luutuu kiinni ja kuulo heikentyy. Tauti todetaan usein 30–40 vuoden iässä ja siihen on perinnöllinen taipumus. Otoskleroosi on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.

Miten otoskleroosi oireilee?

Otoskleroosin selkein oire on kuulon huononeminen. Tauti etenee yleensä hiljalleen, mutta raskauden aikana kuulo voi huonontua reilustikin.

Otoskleroosia voi esiintyä vain toisessa tai molemmissa korvissa. Joskus oireina tavataan myös korvien soimista tai lieviä tasapaino-ongelmia.

Miten tauti todetaan?

Otoskleroosin aiheuttama kuulon alenema useimmiten niin sanotusti johtumistyyppinen ja se heikentää etenkin matalien äänten kuulemista.

Tauti todetaan kuulontutkimuksessa, jossa mitataan sitä, miten ääni kulkee ilman kautta ja kallon luita pitkin. Tutkimukseen kuuluu myös äänirautatesti. Korvalampulla ja -mikroskoopilla katsottaessa korva näyttää terveeltä eikä tauti näy myöskään röntgen- tai laboratoriotutkimuksissa.

Voiko otoskleroosia hoitaa?

Otoskleroosia voidaan hoitaa leikkauksella. Leikkauksessa välikorvaan asetetaan noin puolen senttimetrin mittainen proteesi, joka on yleensä valmistettu titaanista. Proteesi ulottuu alasinkuuloluusta väli- ja sisäkorvan väliseen soikeaan ikkunaan ja toimii kuten mäntä. Proteesin ansiosta äänten siirtyminen sisäkorvaan helpottuu ja kuulo paranee.

Ellei korvaa haluta tai voida leikata, myös kuulokoje auttaa otoskleroosin aiheuttamaan kuulon alenemaan hyvin. Osa potilaista sairastaa tautimuotoa, joka vaikuttaa myös sisäkorvan kuuloon. Sisäkorvan kuulon alenemaa ei toistaiseksi osata parantaa.

Miten leikkauksesta toipuu?

Leikkaus tehdään joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Leikkauksen jälkeen korvaan laitetaan tamponi, joka saa olla paikallaan viikon ajan. Leikattu korva pitää myös suojata vedeltä noin kahden kuukauden ajan. Leikkausta seuraa noin 3–4 viikon pituinen sairausloma, jonka aikana tulee välttää raskasta urheilua ja saunomista. Lentämisestä kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Noin 7–10 päivää leikkauksesta tehdään jälkitarkastus, jolloin tikit ja tamponit poistetaan ja korva täytetään antibioottivoiteella. Voide imetään pois kahden viikon kuluttua. Kuulo testaan noin kuukauden kuluttua leikkauksesta ja leikkauksen tulokset ovat yleensä hyviä.

Parantuessaan leikkausarpi on huomaamaton, eikä proteesi rajoita elämää. Nykyaikainen proteesi ei ole este magneettitutkimukselle.

Lähteet: Fimnet: Kyösti Laitakari, Terveyskirjasto, Vaasan keskussairaala
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

  • Avatar Monica Busi 2018-08-15 16:23 (12 months lähtien)

    Mielenkiintoinen artikkeli.Itselleni tehty kol leikkaus 80luvun alkupuolella joka onnistui hienosti.Mahtaakohan senaikainen titaani inplantti kestää mangneettikvauksen mietin vaan jos tulee tarvetta.

  • Avatar Marja Wahlroos 2018-08-16 20:47 (12 months lähtien)

    Mielenkiintoista uutta tietoa, olen sairastanut kyseistä vaivaa n. 64 vuotta.

  • Avatar tuula taskinen 2018-08-21 06:39 (12 months lähtien)

    Artikkelissa voisi mainita myös että kun leikkaus epäonnistuu niin korvaan ei voi laittaa enään kuulokojetta ja käytännössä korva on "kuuro" näin kkävi minulle jo 18 vuotiaana .

  • Avatar Pasi Kärkkänen 2018-08-22 19:15 (12 months lähtien)

    Mieheni toinen korva lähes kuuro..olis hienoa jos löytyis apu. Ikä vasta 57v.