inhalaattori
Tietoa | Astma

Astma on tulehdussairaus – oireet pahenevat infektioiden seurauksena

Astma on varsin yleinen tulehdussairaus, jota sairastaa jopa kymmenen prosenttia väestöstä. Astma alkaa usein pitkään jatkuvalla yskällä, joka vaivaa etenkin öisin.

 Astma on tulehdussairaus, jota sairastaa n. 7–10 prosenttia väestöstä. Tämän lisäksi noin viisi prosenttia kärsii ajoittain astman kaltaisista oireista.

Astmalla ja allergialla on yhteys, ja suurella osalla astmaatikoista on myös allergisia oireita. Aikuisiässä allergian vaikutus vähenee. Astma on lääkehoitoa vaativista pitkäaikaissairauksista toiseksi yleisin verenpainetaudin jälkeen.

Oireet

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus (inflammaatio). Limakalvon reagoinnin taustalla on tavallisesti allergeenien tai mikrobien (virukset, bakteerit) aiheuttama tulehdusreaktio.

Tulehtuneet limakalvot erittävät limaa, joka erittyy yskänä. Kun keuhkoputket alkavat ahtautua, limannousua ja yskää seuraa hengityksen vinkuna ja hengenahdistus. Astman ensioire on usein pitkäaikainen yskä öiseen aikaan.

Usein astma pahenee sekä allergisilla että ei-allergisilla potilailla hengitystieinfektioiden, nuhakuumeiden ja influenssien yhteydessä.

Tutkimukset

Kun epäilys astmasta herää, haastatellaan potilas oirehistorian selvittämiseksi. Myös potilaan iho, keuhkot, sydän, nenän limakalvo ja iho tarkistetaan.

Potilas seuraa kotona 1–2 viikon ajan hengityksen toimintaa aamuin, illoin ja tuntiessaan oireita. Tähän käytetään uloshengityksen huippuvirtausmittaria (PEF-seuranta). Mukaan liitetään keuhkoputkien avautumiskokeita niin, että potilas hengittää avaavaa lääkettä peruspuhallusten jälkeen ja mittaa PEF-arvot uudelleen 15 minuutin kuluttua.

Tarkemmat keuhkotilavuudet mitataan spirometrian (hengitystilavuuksien mittauslaite) avulla. Samalla tehdään myös keuhkoputkien avautumiskoe ja seurataan uloshengityksen sekuntivirtauksen muuttumista.

Keuhkoputkiston ahtautumistaipumus tutkitaan histamiini- tai metakoliinialtistuskokeen avulla. Rasituskoe voidaan tehdä kuntopyörällä, juoksumatolla tai juoksuttamalla potilasta ulkona hengästymiseen saakka.

Allergiataipumusta testataan ihopistokokein (prick-testit). Tällöin määritetään verestä allergiavasta-aineita (IgE-vasta-aineet) ja tehdään altistuskokeita epäillyllä allergeenilla.

Astmatulehdusta tutkitaan mittaamalla uloshengityksestä typpioksidia. Tulehduksen luonnetta voidaan myös tutkia verestä, ysköksestä tai nenälimasta.

Diagnoosi

Astma voidaan diagnosoida potilaan omien kertomusten, hoitajan ja lääkärin tekemien tutkimusten perusteella sekä PEF-seurannan, spirometrian, histamiini- tai metakoliinialtistuskokeen ja rasituskokeen perusteella.

Hoidot

Astmaoireet hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, jotka poistavat oireet usein kokonaan. Astman ja allergisen nuhan ensi- ja perushoito ovat limakalvon tulehdusta hoitavat inhaloitavat (sisäänhengitettävät) kortisonilääkkeet.

Keuhkoputkien ahtautuminen korjautuu, kun tulehdus rauhoittuu. Tulehdushoito voi olla säännöllistä tai jaksoittaista.

Jos oireita ilmenee vain siitepölykauden aikana, voi tulehdusta hoitaa vain silloin. On kuitenkin tavallista, ettei lääkitystä käytetä säännöllisesti.

Lievässä astmassa potilas inhaloi tulehdushoidon lisäksi satunnaisiin oireisiin keuhkoputkia nopeasti avaavaa lääkettä. Avaavan lääkkeen tarve kertoo tulehdushoidon onnistumisesta.

Jos hoitotasapaino on hyvä, avaavaa lääkettä ei juuri tarvita. Jos potilas oireilee jatkuvasti huolimatta asiallisesta tulehduslääkityksestä, tulee keuhkoputkia avaavaa lääkettä käyttää säännöllisesti. Silloin hän voi kokeilla niin sanottua kiinteää yhdistelmähoitoa, jossa on sekä tulehduslääkettä että keuhkoputkia avaavaa lääkettä.

Suurin osa astmaatikoista käyttää kuitenkin joustavaa yhdistelmähoitoa eikä tarvitse päivittäin avaavaa lääkitystä.

Astmalääkkeet

  • Tulehdusta poistavat lääkkeet
  • Keuhkoputkia avaavat lääkkeet

Seuranta

Kun astma on diagnosoitu ja hoito toimii, seurannasta huolehtivat koulutetut astmahoitajat. Astmaa voi myös itse seurata.

Ennuste

Aikuisiässä astman ennuste on hyvä, mikäli sairaus todetaan varhaisessa vaiheessa ja sitä hoidetaan tehokkaasti.

Oireilu vaihtelee riippumatta siitä, hoidetaanko sitä vai ei. Itsestään korjautumista tapahtuu, mutta taipumus astmaan ei häviä. Jos astmaa hoidetaan asiallisesti, toiminta- ja työkyky säilyy normaalina eikä sairaus aiheuta hengenvaaraa.

Ennaltaehkäisy

Allerginen nuha on astman riskitekijä. Riskiä vähentävät nuhan hyvä hoito, virusinfektioiden hyvä hoito, tupakoimattomuus, yleiskunnosta huolehtiminen ja lievienkin astmaan viittaavien oireiden aikainen hoito.

Astman puhkeamista voidaan myös ehkäistä tukemalla imetystä ja aloittamalla kiinteä ravinto 4–6 kuukauden iässä. Luontaista immuniteettia voi vahvistaa lisäämällä yhteyttä luontoon esimerkiksi harrastamalla luonnossa. Myös säännöllinen liikunta vahvistaa immuniteettia.

  • Kasvis-, juures-, hedelmä- ja marjapitoinen ravinto vahvistaa immuniteettia.
  • Valtaosa mikrobeista on hyödyllisiä ja turvaa terveyttä. Antibiootteja käytetään vain hyvin perustein.
  • Luontaista immuniteettia voi lievästi vahvistaa probioottisilla mikrobeilla (esimerkiksi maitohappobakteereita sisältävät elintarvikkeet ja muut valmisteet).
  • Ei tupakoida (vanhempien tupakointi lisää lapsen astmariskiä).

Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja