Anafylaktisen reaktion oireet ovat voimakkaita, mutta voivat tulla viiveellä

Tietoa anafylaktisesta reaktiosta:

• Allergiareaktio syntyy, kun elimistö reagoi aineisiin, joita se ei siedä. Anafylaktinen reaktio on voimakkain reaktio, jonka allergia voi aiheuttaa.
• Yleisiä oireita ovat hengitysvaikeudet, lämmön tunne, sydämen tykytys, kalpeus, kylmä hiki, yleinen kutina ja ihottumat, vatsakipu johon liittyy pahoinvointi ja oksentelu, levottomuus ja ahdistuneisuus, ja myöhemmissä vaiheissa tajuttomuus ja mahdollisesti kouristukset.
• Yleisimpiä syitä ovat hyönteisten pistot, lääkeainereaktiot aikuisilla ja ruoka-aineet lapsilla.
• Anafylaktinen reaktio on hengenvaarallinen tila, jonka hoitoa ei tule viivyttää. Varhainen adrenaliini-injektio on tärkein osa hoitoa.
• Anafylaktisen kohtauksen saaneilla on kohonnut uusintakohtauksen riski. Mukana tulisi siksi kuljettaa kahta adrenaliinikynää.

Mitä anafylaktisella reaktiolla eli anafylaksialla tarkoitetaan?

Anafylaktinen reaktio on voimakkain allerginen reaktio, jonka voi saada altistuttuaan jollekin, jolle on allerginen. Tämä raju yliherkkyysreaktio syntyy, kun aine johon reagoidaan, sitoutuu elimistön syöttösoluihin (allergeeniset solut) ja solut aktivoituvat. Aktivoituneista soluista vuotaa useita erilaisia kemiallisia aineita, jotka aiheuttavat voimakkaat reaktiot. Seurauksena on, että verisuonet voivat alkaa vuotaa nestettä, mikä voi johtaa vaikeisiin tulehdusreaktioihin. Iho ja limakalvot turpoavat ja nestettä kerääntyy ihon alle, silmien ympärille ja muihin paikkoihin. Veren määrä suonissa voi muuttua niin vähäiseksi, että verenkierto pettää.

Turvonneet limakalvot johtavat supistuneisiin hengitysteihin. Heikentynyt verenkierto ja ahtaat hengitystiet voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja tukehtumisen tunteen.

Anafylaksian oireet

Kohtaukset kehittyvät yleensä nopeasti. Reaktion alkamiseen kuluu yleensä vain muutamia minuutteja altistumisesta. Aika voi kuitenkin vaihdella, muutamasta sekunnista tunteihin. On tärkeää tuntea varhaiset oireet/varoitusmerkit, joita voivat olla:

• Päänahan ja korvakäytävien, kämmenten ja jalkapohjien kutina.
• Voimakas heikkous tai huimaus.
• Levottomuus tai ahdistus.

Hengitystiereaktiot alkavat usein epämääräisenä ahtauden tunteena kurkussa ja rinnassa ja kehittyvät vähitellen käheydeksi ja hengitysvaikeuksiksi hengitysteiden supistuessa. Muina oireina voi esiintyä lämmön tunnetta, sydämen tykytystä, kalpeutta ja kylmää hikeä. Yleinen kutina ja ihottuma, vatsakivut, sekä pahoinvointi ja oksentelu ovat myös mahdollisia. Myös psyykkisiä oireita kuten levottomuutta ja ahdistusta saattaa ilmaantua. Myöhemmissä vaiheissa potilas voi tajuton ja kärsiä kouristuksista.

Mikä voi laukaista reaktion?

Yleisimpiä syitä ovat hyönteisten pistot ja lääkeainereaktiot aikuisilla ja ruoka-aineet lapsilla. Rokotteet voivat myös laukaista reaktioita, mikä on tosin harvinaista.

On olemassa useita erilaisia aineita, jotka voivat laukaista kohtauksen, muun muassa seuraavat:

• Rokote-, lääke- tai röntgenvarjoaineinjektiot:
• Penisilliinit ja niiden kaltaiset antibiootit (kefalosporiinit)
• Asetyylisalisyylihappo
• Anti-inflammatoriset lääkevalmisteet
• Elintarvikkeet:
• Simpukat, äyriäiset ja kalat
• Soijatuotteet, pähkinät, vehnä, maito ja munat
• Hyönteisten pistot:
• Ampiaiset, mehiläiset

Ketkä kuuluvat riskiryhmään?

Henkilöt, joilla on ollut aiempi anafylaktinen reaktio. Allergiset henkilöt saavat helpommin kohtauksia, mutta reaktiot ampiaisen pistoon ovat yhtä yleisiä terveillä yksilöillä. Hoidon teho voi jäädä heikoksi niin kutsuttuja beetasalpaajia käyttävillä potilailla beetasalpaajien adrenaliinia vastustavan vaikutuksen vuoksi.

Miten toimia anafylaktisen reaktion sattuessa?

• Hakeudu välittömästi lääkäriin! Soita tai pyydä jotakuta soittamaan hätänumeroon 112.
• Aiempia kohtauksia saaneiden tulisi kertoa oireistaan perheelleen ja lähimmille ystäville, jotta he osaavat auttaa kohtauksen uusiutuessa.
• Tärkein hoito akuutissa vaiheessa on varmistaa hengityksen vapaa kulku ja antaa pistos adrenaliinilääkettä. Terveyskeskuksissa ja muissa rokotuksia antavissa paikoissa adrenaliinia on aina käyttövalmiina.
• Anafylaktisen reaktion jälkeen tulisi hakeutua allergialääkärin vastaanotolle. Kohtauksen saaneen tulisi aina kuljetettaa mukanaan mielellään kahta adrenaliinikynää. Kynien uusiminen on hyvä suorittaa riittävän ajoissa ennen viimeistä käyttöpäivää.

Sairauden hoitokeinot

Anafylaktinen reaktio on hengenvaarallinen tila, joka vaati välitöntä hoitoa. Oikealla hoidolla oikeaan aikaan useimmat, noin 99 prosenttia, selviävät kohtauksesta.

Varhainen adrenaliini-injektio on hoidon tärkein osa. Tällä estetään hengitysvaikeudet ja verenkierron pettäminen. Adrenaliini auttaa ylläpitämään verenpainetta, vahvistamaan sydäntä ja estämään hengitysteiden ahtautumisen. On tärkeää, että adrenaliini annetaan mahdollisimman pian, mieluiten kohtauksen ensimmäisten minuuttien kuluessa.

Anafylaksian hoidossa käytetään myös muita lääkkeitä. Antihistamiineilla rauhoitetaan ihoreaktioita, kuten nokkosihottumaa ja kutinaa. Kortisoni kykenee estämään kohtauksien uusiutumisen noin vuorokauden ajan lääkkeen antamisesta. Kohtaukset uusiutuvat noin 1-20 prosentilla potilaista.

Kohtauksen jälkeen

Useimmissa tapauksissa anafylaksian oireet häviävät täysin adrenaliinihoidon jälkeen. Potilasta tulee kuitenkin seurata ensiapuvalmiuden omaavassa yksikössä 6-10 tunnin ajan mahdollisen uusintakohtauksen riskin takia. 

Allergiaa aiheuttavien aineiden tiedostaminen ja kohtauksiin varautuminen ovat tärkeitä asioita potilaan tulevaisuuden kannalta. 

Tiedot on tarkastanut: Theo Gülen, apulaislääkäri, Keuhko- ja allergiaklinikka, Karoliininen yliopistosairaala

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto