Pölypunkit sinnittelevät edelleen sängyissämme – voit silti nukkua yösi rauhassa

Pölypunkit sinnittelevät edelleen sängyissämme – voit silti nukkua yösi rauhassa

Tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että pölypunkit eivät suinkaan ole kuolleet sukupuuttoon, vaan niitä löytyy edelleen suomalaissängyistä. Terveyshaittaa niistä ei kuitenkaan ole.


Julkaisupäivä: 20.2.2019
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Allergia-, iho- ja astmaliiton teettämästä selvityksestä käy ilmi, että suomalaiskodeissa elää pölypunkkeja, vaikka niiden on jo välillä epäilty kuolleen sukupuuttoon. Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin punkkitutkijat tutkivat vuoden 2018 syys-lokakuussa 64 kotia Helsingin ja Turun ympäristössä sekä Etelä-Karjalassa. Ajankohta valikoitui sen perusteella, että syksyn tiedetään olevan otollista punkkiaikaa. Pölypunkit viihtyvät parhaiten lämpimissä ja kosteissa oloissa.

Kotien joukossa oli puutaloja ja kerrostaloasuntoja, useimmat kaupungissa ja muutama maaseudulla, vanhoja ja uusia patjoja, lemmikkikoteja, perheellisiä ja yksinasuvia. Kolmella neljästä osallistujasta oli todettu allergia, astma tai atooppinen ihottuma.

Tutkijat keräsivät näytteet imuroimalla sänkyjen sijauspatjoja. Pöly imettiin filtteriputkiloon, ja näyteputkilot tutkittiin Allergeenilaboratoriossa, missä niiden sisältö analysoitiin tarkalla ELISA-menetelmällä.

Useimmissa kodeissa pölypunkkeja

Tutkimuksen tulokset paljastivat, että useimmissa sängyissä oli pölypunkkeja. Pitoisuudet jäivät kuitenkin niin kauas riskirajoista, että punkit eivät aiheuttaneet herkistymistä tai oireita. Suurinkin mitattu määrä, yksi mikrogramma allergeenia pölygrammassa, jäi puoleen herkistymisrajasta. Oireiluun punkkeja tarvittaisiin kymmenkertainen määrä eli viisisataa yksikköä pölygrammassa.

Joka kymmenennellä osallistujalla oli todettu pölypunkkiallergia, mutta kukaan osallistujista ei kuvannut vuoteeseen liittyvää oireilua, kuten nuhaa tai silmien kutinaa. Selvityksen mukaan moni lääkäri kohtaa työssään pölypunkkeihin liittyvää oireilua, mutta selvityksen perusteella potilaiden oireilla on todennäköisesti jokin muu aiheuttaja kuin pölypunkit.

Ei tarvetta siivoustalkoisiin

Pölypunkkien pelossa sänkyjä ei siis ole tarpeen ruveta siivoamaan tai suojaamaan. Pölypunkkien karkottamiseksi kaupataan jos jonkinlaista patjansuojaa ja suihketta, mutta tutkijat vakuuttavat, että ne ovat turhia. Makuuhuone kannattaa siivota siinä missä muukin koti, mutta erityiselle pölypunkkisiivoukselle ei ole tarvetta. Näin ollen myös vanhat neuvot puhdistaa patja ja petivaatteet yli 20 asteen pakkasessa tai vastaavasti yli 60-asteisessa saunassa ovat pölypunkkien kannalta aikansa eläneet.

Koska pölypunkit viihtyvät lämpimissä ja kosteissa oloissa, mielellään vähintään yli 25 lämpöasteessa ja 75–80 prosentin kosteudessa, Suomen talvi on niille sinnittelyä. Tutkijat uskovatkin, että ahkeran siivouksen sijaan pölypunkkien vähentymisen taustalla on lämmitettyjen asuntojen talven alhainen kosteusprosentti. Pölypunkkien selviämisraja on 45–50 prosentin ilmankosteus.

On mahdollista, että poikkeustapauksissa pölypunkkeja esiintyy enemmän kuin nyt tutkituissa kodeissa. Esimerkiksi kosteusvaurioinen asunto tai talvella lämmittämätön kesämökki saattavat tarjota pölypunkeille ja pölypunkkien lailla oireita aiheuttaville varastopunkeille elinkelpoiset olosuhteet. Ei siis ole täysin poissuljettua, etteikö joku voisi punkeista oireillakin. Pölypunkit aiheuttavat allergia- ja astmaoireita, atooppista ihottumaa ja silmätulehduksia. Ne eivät pistä tai aiheuta kutinaa tai näppylöitä iholla.

Kuvitus: Shutterstock

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja