Polymyalgia rheumatica eli lihasreuma oireilee liikkuessa

Polymyalgia rheumatica (PMR, kutsutaan myös lihasreumaksi ja reumaattiseksi monilihassairaudeksi) kuvailtiin yli 100 vuotta sitten, joskin eri nimellä. Useimmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että polymyalgia rheumatica ja temporaaliarteriitti eli ohimovaltimon tulehdus ovat saman monimutkaisen perussairauden eri ilmentymiä.

Polymyalgia rheumaticaa ja ohimovaltimon tulehdusta esiintyy erikseen mutta myös yhdessä. Polymyalgia rheumatica ilman ohimovaltimon tulehdusta on kahdesta kolmeen kertaa yleisempi kuin polymyalgia rheumatica yhdessä ohimovaltimon tulehduksen kanssa tai pelkkä ohimovaltimon tulehdus.

Polymyalgia rheumatica on yleisempi naisilla

Polymyalgia rheumatican laukaisevia tekijöitä ja syitä ei tunneta. Sairauteen liittyy sekä maantieteellisiä että sukupuolten välisiä eroja. Naiset sairastuvat polymyalgia rheumaticaan kahdesta neljään kertaa useammin kuin miehet ja skandinaavit useammin kuin muiden maiden asukkaat.

Polymyalgia rheumatican oireet pahenevat liikkeessä

Sairastuminen polymyalgia rheumaticaan käy usein nopeasti. Sairauden alkuvaiheessa tavallisia oireita ovat hieman koholla oleva kehon lämpötila tai kuume, huonovointisuus ja lihaskipu etenkin hartiaseudulla sekä lantion ja reisien alueella. Samoja oireita on myös erilaisten infektioiden yhteydessä, mutta bakteereja tai viruksia ei ole koskaan pystytty todistamaan syyksi.

Kipu on tyypillisesti tulehdusmaista, joten liikkuminen ja kuormitus tekee huomattavasti kipeämpää kuin lepo. Sairastunut saattaa joskus tuntea itsensä täysin kivuttomaksi täydellisessä levossa ja rentoutuksessa.

Pienikin liike tai siirtyminen laukaisee heti sietämättömän kivun. Näin ollen tuolista nouseminen, portaissa kävely tai paidan pukeminen voivat olla hyvin kivuliaita, mutta jos potilas on täysin liikkumatta, kipu on usein vähäinen.  

Diagnoosin varmistamiseksi tarkat kriteerit

Polymyalgia rheumatican toteamiseen ei ole erityistä verikoetta. Lasko (B-La) ja pikatesti CRP ovat kuitenkin lähes aina merkittävästi koholla.

Polymyalgia rheumatica -diagnoosin perustana voidaan käyttää useita kriteereitä, kuten amerikkalaislääkäreiden Healyn ja McCartyn jo vuonna 1979 määrittelemiä kriteereitä. Heidän mukaansa diagnoosi on hyvin varma, jos seuraavat neljä edellytystä täyttyvät:

1.  Lihaskipua hartioissa, lantiossa ja/tai reisissä vähintään kuukauden ajan ilman lihasten surkastumista tai heikkoutta.
2.  Yli 55 vuoden ikä.
3.  Lasko on suurempi kuin 50 mm, usein yli 100 mm.
4.  Oireet helpottavat huomattavasti neljän päivän kuluessa kortisonihoidon aloittamisesta.

Kriteereillä on seuraavat hyödyt:

1.  Diagnostiikka tarkentuu. Potilaat ovat pääsääntöisesti ​​oireettomia kahdessa viikossa. Jos vastaus on "kohtalaisen hyvä", diagnoosia on tarkasteltava uudelleen.
2.  Riski saada kortisonista sivuvaikutuksia (kasvojen turvotus, osteoporoosi, diabetes jne.) pystytään minimoimaan pienillä kortisoniannoksilla.
3.  Pienet kortisoniannokset eivät koskaan aiheuta vaikeasti hoidettavissa olevaa steroidiresistenssiä eli tilaa, jossa keho lopettaa kortisonihoitoon reagoimisen.

Polymyalgia rheumatican hoitoon käytetään kortisonia

Kortisonihoito lievittää polymyalgia rheumatican oireita yleensä erittäin nopeasti ja hyvin. Jos käytetään pieniä annoksia edellä kerrottujen kriteereiden mukaisesti, sivuvaikutusten riski on vähäinen.

Potilaan vointi paranee nopeasti, ja yleensä oireet häviävät kokonaan parissa viikossa. Myös lasko ja CRP palautuvat normaalille tasolle kuukaudessa tai kahdessa, jolloin kortisoniannosta voidaan pienentää. Hoitoa on kuitenkin yleensä jatkettava noin kaksi vuotta, ennen kuin kortisonista voidaan luopua kokonaan.

Kortisonihoitoa täytyy täydentää vitamiineilla

Osteoporoosi lisääntyy kaikilla iän myötä. Jo pienet annokset kortisonia voivat jossain määrin lisätä osteoporoosia. Tämän torjumiseksi kortisonihoitoa on täydennettävä kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävällä valmisteella. Hoidon aikana kannattaa myös tehdä luuntiheysmittaus.

Kortisonin vuorokausiannos kannattaa jakaa kahteen osaan, aamuun ja iltaan monestakin syystä. Kuten kaikessa muussa jatkuvassa tablettihoidossa, tässäkin on tärkeää, että lääke otetaan mahdollisimman tarkasti.

Oireettomana ei ole helppo muistaa ottaa tabletteja säännöllisesti. Lääkeannostelija helpottaa tätä ja varmistaa, että lääke otetaan oikein.

Polymyalgia rheumatica ei käytännössä koskaan uusiudu useiden vuosien kuluttua hoidon lopettamisesta. Mikäli polymyalgia rheumatican kaltaista lihaskipua tulee myöhemmin, lähtökohtaisena oletuksena on, että kyse on toisesta reumasairaudesta, jolloin on määriteltävä uusi diagnoosi.

Kirjoittaja: Ido Leden, vanhempi reumatologi, Kristianstadin keskussairaala
Kuvitus: iStockphoto