Osteoporoosi eli luukato ei näy päällepäin – tunnetko riskitekijät?
Tietoa | Osteoporoosi

Osteoporoosi eli luukato ei näy päällepäin – tunnetko riskitekijät?

Osteoporoosissa luiden vahvuus heikkenee, jolloin luu voi murtua hyvinkin helposti. Osteoporoosi ei ole vain vanhusten sairaus, vaan sitä esiintyy kaikenikäisillä.

Osteoporoosissa luun mineraalimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut siten, että luun lujuus heikkenee. Luu voi murtua tällöin pienestäkin arkisesta kaatumisesta tai alle metrin korkeudelta putoamisesta.

Luukudos elää koko ajan, vanhaa luuta hajoaa ja uutta rakentuu tilalle. Luuta syntyy lapsuudessa ja nuoruudessa pääsääntöisesti enemmän kuin hajoaa ja tällöin luun lujuus lisääntyy. Luun huipputiheys saavutetaan 20–30-vuotiaana.

Aikuisen luumassa pysyy lähes tasapainoissa noin 40 ikävuoteen saakka, ja tällöin luun lujuus säilyy sellaisenaan. Tämän jälkeen alkava luiden vähittäinen haurastuminen on osa normaalia ikääntymistä, jolloin luukudosta menetetään enemmän kuin uutta muodostuu tilalle.

Vaihdevuodet kiihdyttävät luun haurastumista muutaman vuoden ajaksi. Osteoporoosia voi esiintyä kaiken ikäisillä naisilla ja miehillä, vaikka se onkin naisilla yleisempää kuin miehillä.

Miksi jotkut sairastuvat osteoporoosiin?

Perinnöllisillä seikoilla on vaikutusta siihen, minkä takia toiset sairastuvat helpommin kuin toiset. Tämän lisäksi sairastumisriskiin vaikuttavat: 

  • Vähäinen liikunta
  • Tupakointi
  • Pieni painoindeksi ja syömishäiriöt
  • Vähäinen kalsiumin saanti
  • Jotkut lääkkeet (glukokortikoidit, hepariini, jotkut epilepsialääkkeet)
  • Tavallista aikaisemmin alkaneet vaihdevuodet
  • Useat sairaudet, kuten keliakia, laktoosi-intoleranssi, nivelreuma ja sen sukulaissairaudet, diabetes, munuaisten krooninen vajaatoiminta, D-vitamiinin puutos, lisäkilpirauhashormonin liikatuotanto, kilpirauhasen liikatoiminta, Cushingin oireyhtymä, maksasairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet, syöpäsairaudet, elinsiirto, idiopaattinen hyperkalsiuria sekä hypogonadismi.

Tiedätkö, kuinka pitkä olet?

Osteoporoosi ei tunnu tai näy päällepäin. Aikaisempi murtuma voi olla merkki luun lujuuden heikentymisestä, varsinkin jos murtuma on syntynyt tavallista lievemmän tapaturman seurauksena.

Osteoporoosille tyypillisiä murtumia ovat ranne-, nikama- ja lonkkamurtumat. Osteoporoottisessa nikamamurtumassa selkänikama luhistuu kasaan. Nikamaluhistuma saattaa olla täysin oireeton tai aiheuttaa voimakastakin kipua jossakin selkärangan osassa.

Pituuden lyhentyminen ja asennon etukumaraan painuminen saattavat myös olla merkkejä osteoporoosin aiheuttamista nikamamurtumista. Osteoporoosin seurauksena myös muihin luihin voi ilmaantua murtumia arkisissakin tilanteissa.

Luuntiheysmittaus paljastaa tilanteen

Jos epäillään osteoporoosia, tehdään riskitekijäkartoitus sekä luuntiheysmittaus. Mittaus tehdään matalaenergiseen röntgensäteilyyn perustuvalla tekniikalla DEXA-laitteella. Luuntiheys mitataan yleensä lannerangasta ja reisiluun yläosan kohdalta. Mittaus on kivuton ja kestää noin 20 minuuttia.

Luuntiheysmittauksen säteilymäärä on pienempi kuin röntgenkuvauksissa, joten se on turvallinen. Kyseessä on osteoporoosi, mikäli mittaustulos osoittaa suuruusluokaltaan 25 prosentin alenemaa terveen aikuisen luun massan huipputiheydestä.

Luuston kuntoa voidaan seulontamielessä kartoittaa myös PIXI-laitteella tai erilaisilla ultraääneen perustuvilla mittausmenetelmillä. Tällöin mittaus tehdään ranteen, säären tai kantapään luusta. Tutkimus kestää noin 10 minuuttia.

Jos tuloksen perusteella on syytä epäillä osteoporoosia, on diagnoosi varmistettava vielä DXA-mittauksella. Röntgen- tai ultraäänitutkimus ei riitä osteoporoosin luotettavaan havainnointiin. Pitkälle edennyt sairaus voidaan nähdä näissäkin tutkimuksissa, mutta epäily vahvistetaan hoitavan lääkärin toimesta DXA-mittaukseen perustuen.


Osteoporoosin syntymiseen taustalla mahdollisesti vaikuttaneet tekijät on myös erittäin tärkeää selvittää. Veren D-vitamiinipitoisuus tulee mitata verikokeella osteoporoosi-diagnoosin saaneelta henkilöltä sekä sekundääristä osteoporoosia aiheuttavien sairauksien mahdollisuus tulee poissulkea.

Luusto uusiutuu hitaasti, kokonaisuudessaan noin kymmenen vuoden välein, minkä takia tutkimuksia ei ole tarvetta uusia kuin muutaman vuoden välein. Samalla seurataan, miten mahdollinen lääkehoito on tehonnut.

Osteoporoosin hoito on osa jokapäiväistä elämää

Osteoporoosin perushoito rakentuu monipuoliselle ja terveelliselle ruokavaliolle, joka sisältää riittävästi kalsiumia ja proteiinia, riittävälle D-vitamiinin saannille sekä säännölliselle liikunnalle ja kaatumisen ehkäisylle. Osteoporoosin perushoito kuuluu kaikille.

Osteoporoosin lääkehoidon tarve, käytettävä lääke ja lääkehoidon kesto määritellään aina yksilöllisesti yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Sekä lääkkeettömän hoidon että lääkehoidon aikana hoidon tehoa tulee seurata säännöllisesti mahdollisuuksien mukaan DXA-laitteella tehdyin luuntiheysmittauksin.

Osteoporoosi on sairaus, johon on olemassa tehokkaita hoitomuotoja. Hyvässä hoitotasapainossa oleva osteoporoosi ei välttämättä vaikuta elämään millään tavalla ja hoidon seurauksena luusto saattaa vahvistua esiasteen tasolle tai jopa lähelle terveen luun tiheyttäkin.

Osteoporoosi-diagnoosi ei siis automaattisesti tarkoita murtumia ja kipuja tulevaisuudessa, päinvastoin! Osteoporoosin kanssa voi elää täysipainoista ja aktiivista elämää.

Terveelliset elintavat ehkäisevät osteoporoosia

 Osteoporoosia ennaltaehkäistään monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla. On myös huolehdittava, että ravinnosta saadaan riittävästi kalsiumia, proteiinia sekä D-vitamiinia ja kuormitetaan luustoa liikunnalla.

Osteoporoosi-diagnoosin jälkeen tärkeässä roolissa on murtumien ennaltaehkäisy. Nykyisillä hoitomuodoilla voidaan ehkäistä uusien murtumien syntymistä. Hoitoon hakeutuminen on tästä syystä ensiarvoisen tärkeää.

Tehokkailla luulääkkeillä voidaan parantaa luun kuntoa ja siten ehkäistä uusien murtumien syntymistä. Saatavilla on luulääkkeitä, joiden tehosta on jo yli kymmenen vuoden kokemus.

Murtumien ennaltaehkäisyssä osteoporoosin perushoito on kuitenkin kaiken a ja o. Ilman perushoitoa ei lääkehoidosta saada samanlaista hyötyä.

Tee luustotesti>>

Artikkeliin haastateltu Luustoliiton järjestösuunnittelija Jenni Tuomelaa.

Kuvitus: iStockphoto