Kuppa tarttuu suojaamattomassa seksissä – vaatii antibioottihoidon
Tietoa | Sukupuolitaudit

Kuppa tarttuu suojaamattomassa seksissä – vaatii antibioottihoidon

Kuppa on hyvin hoidettavissa antibiooteilla. Hoitamaton kuppa voi puolestaan aiheuttaa vakavia oireita.


Julkaisupäivä: 7.3.2019
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Kuppa on sukupuoliteitse tarttuva tauti, jonka aiheuttaa Treponema pallidum -bakteeri (spirokeetta). Hoitamaton kuppa voi aiheuttaa vakavia ongelmia. Kuppa voidaan hoitaa penisilliinillä tai muulla antibiootilla.

Kuppa on yleisempi miehillä kuin naisilla. Suurin kasvu on havaittu miehillä ja erityisesti miesten kanssa seksiä harrastavien miesten joukossa. Kuppa on edelleen suhteellisen yleinen sairaus kehitysmaissa. Jopa maailmanlaajuisesti kupan esiintyvyys on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Tartunta suojaamattomassa seksissä

Tartunta saadaan yleensä seksuaalisessa kanssakäymisessä ihon tai limakalvojen pienten haavojen kautta. Tartuntakohta on pääsiallisesti sukuelimissä tai niiden ympärillä tai suussa. Kuppaan sairastumisen riski suojaamattomassa yhdynnässä aiemmin kupan sairastaneen kanssa on 30–50 prosentin välillä. Bakteeri on hyvin herkkä lämmölle ja kuivuudelle, mutta se voi selvitä hengissä nesteissä useita päiviä, ja voi sen vuoksi siirtyä tartunnan saaneiden veren välityksellä. Kuppa voi siirtyä istukan kautta äidistä sikiöön (synnynnäinen kuppa).

Kupalla on neljä vaihetta, riippuen siitä, kuinka kauan henkilö on kantanut tautia. Jokaisessa vaiheessa on luonteenomaiset oireensa.

Primaarikuppa

Primaarikuppa on taudin ensimmäinen vaihe. Jos tartunta on saatu äskettäin, emättimen suulle, penikseen, peräaukkoon tai suuhun tai nieluun voi ilmestyä aristamaton haava. Haava ilmestyy kahdesta kuuteen viikkoa tartunnasta ja sitä kutsutaan primaariseksi kovettumaksi tai kovaksi haavaumaksi, koska siinä on seinämäinen reuna.

Yleensä primaarisia kovettumia on vain yksi, mutta niitä voi olla useita. 60–70 prosentilla vieressä olevat imusolmukkeet ovat suurentuneet, mutta ne eivät arista. Klassinen primaarinen kovettuma nähdään vain 60 prosentilla potilaista ja se on yleensä kivuton, mutta haava voi olla myös aristava ja siitä voi puuttua seinämäinen reuna.

Haavasta puristettavassa nesteessä on T pallidum -spirokeetta, joka voidaan nähdä mikroskoopilla. Nykyään bakteeri diagnosoidaan myös puikkokokeella haavasta (PCR-testi). Vasta-aineiden muodostumista kupassa testaava verinäyte, serologinen testi, on usein positiivinen, mutta aikatekijä on täysin ratkaiseva. Voi olla tarpeen uusia testi kahden viikon kuluttua. Kupan serologiset seulonnat ovat yleensä negatiivisia yhdestä neljään viikkoon primaarisen kovettuman muodostumisen jälkeen ja jopa 90 päivää altistumisesta.

Sekundaari- ja varhainen piilevä kuppa

Jos primaarikuppaa ei hoideta, tila muuttuu sekundaarikupaksi. Silloin tauti leviää verenkierron kautta muihin elinjärjestelmiin lähiviikkojen ja kuukausien aikana. Oireet voivat muistuttaa vilustumisoireita ja ihottumaa on koko kehossa. Voi esiintyä ihomuutoksia, joita kutsutaan nimellä condyloma latum. Näitä syyliä muistuttavia muutoksia voi kehittyä emättimen tai peniksen läheisyyteen tai lähelle peräsuolta. Erityisesti ihottuma kämmenissä ja jalkapohjissa antaa epäilyn kupasta. Ongelmia voi tulla myös maksan, munuaisten ja muiden elinten kanssa. Koko kehon imusolmukkeet voivat suurentua, mutta ne eivät yleensä arista.

Varhainen piilevä kuppa määritellään infektion jälkeiseksi kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi. Tämän jakson aikana sekundaarikupan oireet voivat palata (uusiutuva kuppa).

Myöhäinen piilevä kuppa

Tässä vaiheessa ei ole selviä merkkejä kupasta, mutta verikokeet osoittavat, että sinulla on edelleen tauti. Piilevä vaihe voi kestää kuukaudesta koko loppuelämän ajan.

Tertiääri- eli myöhäiskuppa

Tertiäärikuppa eli myöhäiskuppa on vuosia olemassa ollut hoitamaton kuppa. Myöhäiskupassa iholle tai muihin elimiin on saattanut kehittyä kumimaisia haavoja. Ongelmia voi tulla myös sydämen ja verisuonten kanssa. Yksi vakavimmista ongelmista on aivoinfektio, jota kutsutaan neurosyfilikseksi. Tämä infektio voi johtaa kuulon ja näön heikkenemiseen, mielenhäiriöön (suuruudenhulluus), dementiaan ja kuolemaan.

Diagnoosi

Jos on ihohaavaumia, lääkäri ottaa niistä näytteen. Useimmissa tapauksissa bakteeri tai spirokeetta voidaan havaita PCR-tutkimuksella ja mahdollisesti mikroskooppisen tutkimuksen avulla.

Verikokeet ovat tärkeä osa diagnostiikkaa. Kupan diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan erilaisia verikokeita. Erityistapauksissa otetaan sairaalassa näytteitä selkäydinnesteestä.

Penisilliini on yleisin hoito

Kuppa voidaan yleensä hoitaa penisilliinillä, joka annetaan injektiona. Jos on allerginen penisilliinille, voidaan käyttää muuta antibioottia. Pidemmälle edenneessä kupassa hoito kestää useita viikkoja.

Penisilliinihoidon jälkeen monilla voi esiintyä niin kutsuttu Herxheimerin reaktio. Se on reaktio, joka johtuu Treponema pallidium -spirokeettojen massakuolemasta. Reaktio voi tulla muutaman tunnin kuluttua ensimmäisestä penisilliini-injektiosta. Siihen kuuluu korkea kuume, epämukavuuden tunne, lihas- ja nivelkivut sekä päänsärky. Herxheimerin reaktion esiintymistiheys on suurin kupan varhaisvaiheen hoidossa. Oireet häviävät muutamassa tunnissa ja niitä voidaan tarvittaessa hoitaa oireenmukaisesti asetyylisalisyylihapolla tai parasetamolilla. Herxheimerin reaktio on harvinaisempi tertiäärikupan hoidossa, mutta voi silloin esiintyessään muuttua vaikeampaan muotoon.

Varotoimet

Koska kuppa on sukupuoliteitse tarttuva tauti, on tärkeää, että kaikki seksikumppanit testataan ja hoidetaan. On myös tärkeää keskustella lääkärin kanssa, onko syytä tehdä testit myös muiden sukupuoliteitse tarttuvien tautien varalta (esimerkiksi hiv). Lääkäriltä on tarkistettava, milloin voi jatkaa seksuaalista kanssakäymistä.

Ennuste

Varhaisen hoidon ennuste on hyvä. Pääsääntöisesti ilman hoitoa:

  • 1/3 kaikista kuppatartunnan saaneista paranee spontaanisti.
  • 1/3 jää piilevään vaiheeseen loppuiäksi.
  • 1/3:lle kehittyy tertiäärikuppa.

Ilman hoitoa 15 prosenttia tartunnan saaneista saa hyvänlaatuisen myöhäiskupan, 10 prosenttia saa kupan sydän- ja verisuonikomplikaatioilla ja 6–7 prosenttia saa neurosyfiliksen. Hiv/aids voi aktivoida kupan jopa sinänsä onnistuneen hoidon jälkeen.

Jos epäilet saaneesi tartunnan, hakeudu pikimmiten hoitoon esimerkiksi sukupuolitautipoliklinikalle tai terveyskeskukseen.

Lähteet: Medibas, Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja