Klamydia on salakavala sukupuolitauti – johtaa pahimmillaan hedelmättömyyteen

Klamydia on naisilla hieman yleisempi kuin miehillä. Tautiin kannattaa suhtautua vakavasti, sillä pahimmillaan se johtaa hedelmättömyyteen.

Chlamydia trachomatis on bakteeri, joka aiheuttaa muun muassa sukupuolitauti klamydiaa. Klamydiaa esiintyy kaikenikäisillä, mutta eniten sitä todetaan nuorilla. Naisilla klamydia saattaa aiheuttaa vaarallisen sukuelintulehduksen, josta saattaa seurata lapsettomuutta. Lapsettomuutta saattaa esiintyä myös miehillä. 

Miten klamydia tarttuu?

Klamydia tarttuu ensisijaisesti seksikontaktissa. Äiti, joka sairastaa klamydiaa, saattaa tartuttaa lapsensa synnytyksen aikana. Tartunnan saanut lapsi voi sairastua silmätulehdukseen ja joissakin tapauksissa keuhkokuumeeseen.

Klamydia aiheuttaa oireita kolmen viikon kuluessa tartunnan saamisesta.

Klamydiatartunta ei aina aiheuta selkeitä oireita

Klamydiatartunta on usein melko vähäoireinen molemmilla sukupuolilla. Jopa yli puolet tartunnan saaneista ei koe mitään oireita.

Klamydiaa kannattaa epäillä, jos kärsii seuraavista oireista:

• Miehillä virtsaputken tulehdus. Tulehduksen yhteydessä ilmenee märkävuotoa virtsaputkesta ja virtsaamisen yhteydessä voi olla kutinaa ja kirvelyä.
• Naisilla voi ilmetä märkävuotoa emättimestä samoin kun kirvelyä virtsaamisen yhteydessä.
• Klamydiatulehdus peräsuolessa voi aiheuttaa märkävuotoa, kipua ja ripulointia.
• Klamydia voi levitä myös silmään aiheuttaen tulehduksen, jolloin oireena on usein silmän punoitus.

Ohjeita klamydiatulehduksen estämiseksi

• Harrasta turvaseksiä – käytä kondomia!
• Mikäli epäilet infektion mahdollisuutta, hakeudu tutkimuksiin ja tarvittaessa hoitoon. Parempi turha lääkärikäynti kuin hoitamaton sairaus. Klamydia voi olla lähes oireeton ja siten tutkimukseen hakeutumisen raja kannattaa pitää varsin matalana.

Miten klamydia diagnosoidaan?

Miehillä diagnoosi tehdään virtsanäytteestä. Naisilla diagnoosia täydennetään vaginaeritenäytteellä tai kohdunkaulasta otettavalla näytteellä.

Vaginanäytteen voi ottaa itsekin pumpulitikulla apteekista saatavan tuotteen ohjeen mukaan. Itse otettava näyte on diagnoosin saamisen kannalta todettu yhtä luotettavaksi kuin lääkärin ottama näyte.

Mikäli testin saamisessa tai sen ottamisessa on vaikeuksia tai oireet eivät ole klamydialle tyypillisiä, on suositeltavaa hakeutua terveydenhuoltoon tutkimuksiin. Tällöin poissuljetaan muut sairaudet oireiden taustalta.

Klamydian ennuste

Mikäli klamydiatulehdus hoidetaan ajoissa ja asianmukaisesti, ei sairaudesta yleensä aiheudu vakavia seurauksia. Sen sijaan hoitamaton klamydiatulehdus voi erityisesti naisilla levitä sisäisiin sukupuolielimiin ja johtaa munanjohtimien tulehdukseen. Miehillä klamydia voi vastaavasti aiheuttaa lisäkivestulehduksen.

Naisilla sisäisten sukupuolielinten tulehdus voi johtaa siihen, että hedelmöittynyt munasolu ei pääse vapaasti kulkemaan munanjohdinta pitkin kohtuun, jolloin seuraa hedelmättömyyttä tai kohdunulkoinen raskaus.

Reiterin syndrooma on harvinainen tila, jolle ominaista ovat nivelissä esiintyvä kipu ja turvotus, virtsaputkentulehdus, silmätulehdus, ihottuma ja limakalvovauriot. Reiterin syndroomaa esiintyy yleisimmin nuorilla miehillä, joilla on perimässä tietty kudostyyppi. Klamydiatartunta voi aiheuttaa Reiterin syndrooman puhkeamisen, mutta syndroomaa tavataan myös suolistoinfektioiden yhteydessä.

Miten klamydia hoidetaan?

On tärkeää, että kaikki klamydiainfektion saaneen henkilön seksikumppanit tutkitaan klamydian varalta ja hoidetaan tarvittaessa, vaikka heillä ei olisikaan klamydiaan viittaavia oireita. Hoitona käytetään suun kautta otettavaa antibioottikuuria, esimerkiksi doksisykliiniä yhdeksän päivän ajan. Kerta-annos atsitromysiiniä on myös yksi hoitovaihtoehto, samoin kuin erytromysiinikuuri, 1 gramma erytromysiiniä 7–10 päivän ajan.

Hoidon jälkeen ei ole välttämätöntä ottaa kontrollinäytettä klamydian parantumisen varmistamiseksi, mutta jos näyte otetaan, pitää se ottaa aikaisintaan kolmen viikon kuluttua lääkehoidon loppumisen jälkeen. Hoidon ajan suositellaan yhdynnästä tai muusta klamydian tarttumisen mahdollistavasta seksistä pidättäytymistä.

Mikäli henkilö epäilee itsellään klamydiainfektiota, pitää hänen tartuntatautilain määräyksen mukaisesti hakeutua välittömästi hoitoon. Hoito on potilaalle maksutonta, mukaan lukien lääkehoito.

Lain mukaan henkilöllä on myös velvollisuus auttaa tartunnan jäljittämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön pitää ilmoittaa kaikki ne henkilöt, joilta hänen on ollut mahdollista saada tartunta ja ne henkilöt, joihin tartunta on voinut siirtyä eteenpäin. Tartuntatautilaissa turvataan ilmoittavan henkilön anonymiteetti.

Muista: kondomi suojaa klamydialta!

Asiantuntijat: Annika Johnsson, Skånen yliopistosairaala, Eva Rylander, gynekologian ja synnytysopin ylilääkäri 
Päivittänyt: Jussi Vaahtovuo, yleislääketieteen erikoislääkäri
Kuvitus: iStockphoto