Kesän kuumuus on mukavaa ja kavalaa: varo lämpöhalvausta
Tietoa | Iho

Kesän kuumuus on mukavaa ja kavalaa: varo lämpöhalvausta

Riittävä lepo, nestetasapainosta huolehtiminen ja liialta auringolta suojautuminen ovat keinoja lämpöuupumuksen tai lämpöhalvauksen estämiseksi.


Julkaisupäivä: 13.8.2019
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Tietoa lämpöhalvauksesta:

  • Lämpöhalvaus syntyy, kun kehon lämmönsäätely ei enää toimi pitkän lämpimässä ympäristössä oleskelun jälkeen. Kehon lämpötilan alkaessa nousta oireita voi ilmetä.
  • Lämpöhalvauksen oireita voivat olla kuiva, kuuma iho, yleinen heikotus, päänsärky, sekavuus, huimaus, väsymys, kouristelu, oksentelu, hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko pulssi ja tajunnan menetys.
  • Oleskelu ympäristössä, jonka lämpötila on korkeampi kuin mihin keho on tottunut, voi johtaa lämpöhalvaukseen. Sopeutuminen uusiin lämpötiloihin voi viedä muutamasta päivästä jopa kolmeen viikkoon. Nopeat lämpötilanmuutokset ovat siten riskitekijöitä.
  • Lämpöhalvauksen voi estää siirtymällä pois lämpimästä, muistamalla juoda runsaasti vettä ja käyttämällä vaaleita, löysiä vaatteita.
  • Havaittaessa alkavia lämpöhalvauksen oireita on hakeuduttava viileämpään ympäristöön ja käytettävä tarvittaessa kylmiä kääreitä.
  • Varhaisella ja oikealla hoidolla suurin osa potilaista toipuu täysin.

Mitä lämpöuupumus ja lämpöhalvaus tarkoittavat?

Lämpöuupumus tai lämpöhalvaus syntyy, kun kehon lämmönsäätely ei enää toimi pitkän lämpimässä ympäristössä oleskelun jälkeen. Keho pystyy normaalisti ylläpitämään normaalin ydinlämpötilan (37 °C), vaikka ympäröivä lämpötila muuttuisi.

Tärkein mekanismi lämpöuupumuksen estämiseksi on hikoilu. Lämpimät ja kosteat päivät vähentävät hikoilua lisääntyneen ilmankosteuden vuoksi. Kun hikoilu ei enää riitä, kehon lämpötila alkaa nousta ja oireita voi syntyä.

Liiallinen lämpeneminen, eli lämpöuupumus, on lievempi reaktio lämpöön. Oireet ovat lievempiä kuin lämpöhalvauksessa.

Mitä oireita lämpöuupumus voi aiheuttaa?

Lämpöuupumuksessa ruumiinlämpö on 37-40 °C. Tyypillisiä oireita ovat:

  • Päänsärky.
  • Huimaus.
  • Jano.
  • Lihasheikkous.
  • Lihaskouristukset.
  • Pahoinvointi.
  • Oksentelu.
  • Voimattomuus.

Lämpöhalvauksessa kehon lämpötila on yli 40 °C. Oireet alkavat usein huimauksella, päänsäryllä ja pahoinvoinnilla. Syke kohoaa vähitellen.

Vakavampia oireita ovat kuiva ja kuumottava iho (ei lähes lainkaan hikoilua), vähentynyt virtsaneritys ja siten hyvin väkevöitynyt virtsa, pyörtyminen, velttous, sekavuus, jatkuva oksentelu, hengenahdistus tai hengitysvaikeudet, alentunut tajunnan taso ja kouristukset.

Jos vakavampia oireita ilmenee, on hälytettävä välittömästi apua. Peräsuolesta mitatun ruumiinlämmön ollessa korkeampi kuin 41 astetta tilanne alkaa muuttua erittäin vakavaksi. Yli 42 asteen lämpötilat voivat vahingoittaa tärkeitä elimiä, kuten aivoja, maksaa ja munuaisia.

Mitkä tekijät altistavat lämpösairauksille?

Oleskelu ympäristössä, jonka lämpötila on korkeampi kuin mihin keho on tottunut, voi johtaa lämpöhalvaukseen. Yli 33 °C lämpötiloissa riski kasvaa merkittävästi.

Sopeutuminen uusiin lämpötiloihin voi kestää muutamasta päivästä jopa kolmeen viikkoon. Nopeat lämpötilanmuutokset muodostavat siten riskin ja lämpimiin maihin matkustavat ovat usein vaaravyöhykkeessä. Lämpösairauden riski kasvaa lämpösäteilylle tai auringolle altistuttaessa ja ilmankosteuden kohoaminen heikentää kehon lämmönsäätelykykyä.

Muita lämpöhalvauksen riskiä lisääviä tekijöitä ovat lisääntynyt lämmöntuotanto, esimerkiksi kovassa fyysisessä työssä, kuumesairaus tai tietyt lääkkeet tai huumaavat aineet. Riski kasvaa myös, jos kyky haihduttaa lämpöä on heikentynyt, kuten lihavuuden, nestetasapainon heikkenemisen, sydämen vajaatoiminnan, epätarkoituksenmukaisen pukeutumisen tai alkoholin nauttimisen vuoksi. On hyvä muistaa, että lasten ja vanhusten lämmönsäätelykyky on heikompi terveisiin aikuisiin verrattuna.

Miten asiaa tutkitaan?

Potilaan pulssia, verenpainetta ja kehon ydinlämpötilaa seurataan säännöllisesti. Muina tutkimuksina saatetaan tarvita erilaisia laboratoriotutkimuksia, sydämen toiminnan mittausta (EKG), tai sydämen, keuhkojen ja aivojen kuvantamistutkimuksia (röntgen/tietokonetomografia).

Lämpösairauksien hoito

Lämpöuupumuksen oireet häviävät yleensä nopeasti hyvän nesteytyksen ja kehon jäähtymisen jälkeen. Ensimmäisten lämpöhalvausoireiden ilmaantuessa  tulisi hakeutua varhaisessa vaiheessa viileämpään ympäristöön ja käytettävä mahdollisesti kylmiä kääreitä. Viileään kylpyyn tai kylmävesialtaaseen mentäessä tulisi käyttää harkintaa. Pyörtymisriskin ollessa mahdollinen veteen ei tulisi mennä ilman valvontaa. Kuumetta alentavat lääkkeet eivät tehoa lämpöhalvaukseen.

Tajunnantason, hengityksen ja verenkierron tarkistaminen ovat ensimmäisiä toimia lämpöhalvauspotilaan ensiapua annettaessa. Potilaan lämpötila tulisi saada laskemaan alle 40 asteen, mutta ei sen alemmaksi.

Erilaisia tapoja viilentää lämpöhalvauksen saanut henkilö:

  • Aseta tuulettimia riisutun potilaan ympärille ja varmista samalla, että potilaan iho pysyy kosteana suihkuttamalla kylmää vettä tai kostuttamalla ihoa liinalla, sienellä tai vastaavalla. Tämä on usein ensimmäinen ja myös potilaan kannalta hyvin siedetty keino lämmön alentamiseksi.
  • Potilaan upottaminen kylmään vesikylpyyn. Tämä on tehokkain tapa alentaa lämpötilaa, mutta voi aiheuttaa voimakkaita vilunväristyksiä ja kylmässä vedessä makaaminen on erittäin epämiellyttävää.
  • Jääpussien käyttäminen. Ne sijoitetaan strategisesti nivusiin ja kainaloihin. Vältä suoraa ihokosketusta käyttämällä eristeenä kangasta tai pyyhettä. Jääpussien käyttö koetaan usein epämiellyttävänä voimakkaiden vilunväristyksien ja hitaan vaikutuksen takia.
  • Sairaalahoidossa viilennys voidaan tehdä huuhtelemalla mahalaukku, virtsarakko tai peräsuoli kylmällä huuhtelunesteellä. Harvinaisissa tapauksissa voidaan käyttää vatsaontelon huuhtelua tai potilaan kytkemistä sydän-keuhkokoneeseen.

Miten lämpösairauksia voi ehkäistä?

Erittäin korkeissa lämpötiloissa lämpöuupumusta tai lämpöhalvausta voi yrittää ehkäistä pysyttelemällä viileässä, esimerkiksi ilmastoidussa tilassa. Pitkäkestoisissa lämpöaalloissa lämpöhalvauksen riskiä voi vähentää poistumalla lämmöstä, vaikka vain muutamaksi tunniksi joka päivä. Ulkona oleskeltaessa on hyvä noudattaa seuraavia sääntöjä:

  • Käytä vaaleita, valoa heijastavia löysiä vaatteita.
  • Käytä hattua, sateenvarjoa tai aurinkovarjoa suojaamaan auringolta.
  • Muista juoda runsaasti vettä ennen ulkona oleskelua. Jatka vedenjuontia päivän aikana säännöllisin väliajoin. Juo vain pieniä määriä kofeiinipitoisia juomia tai alkoholia. Nämä juomat kiihdyttävät nesteen poistumista elimistöstä.
  • Varmista, että huolehdit hikoillessa poistuvien suolojen korvaamisesta, kuten syömällä suolaisia perunalastuja tai juomalla kivennäisvettä.
  • Fyysinen toiminta olisi hyvä suorittaa päivän viileämpään aikaan, eli ennen kello kymmentä aamulla tai kello kuuden jälkeen illalla. On myös hyvä antaa kehon tottua kolmesta neljään päivää ennen fyysisen harjoittelun aloittamista lämpimässä ilmanalassa.
  • Kroonisissa sairauksissa hoitavan lääkärin konsultoiminen saattaa olla tarpeellista, sillä joidenkin sairauksien ja lääkityksien kohdalla liiallinen nesteen nauttiminen voi olla haitallista.

Lämpösairaudella voi olla myös vakavia vaikutuksia

Varhaisella ja oikealla hoidolla suurin osa lämpösairauksista on hoidettavissa täysin. Kuolleisuus riippuu mahdollisista taustalla olevista sairauksista, iästä ja lämpenemisen kestosta. Vanhuksilla, jotka elävät ilman sosiaalisia kontakteja, tai joilla on perussairauksia, kuten sydänsairaus, keuhkosairaus tai psyykkinen sairaus,  riski menehtyä lämpösairauteen on suurempi.

Tiedot tarkastanut Anna Nager, LT ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Karoliininen instituutti

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

THL

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja