Tyypin 1 diabetes alkaa yleensä äkillisesti – oireet kehittyvät jopa päivien aikana

Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa. Suomessa lasten diabetes on yleisempi kuin missään muualla maailmassa, mutta syytä tähän ei tunneta. Vuosittain noin 500 alle 15-vuotiasta sairastuu tyypin 1 diabetekseen.

Tautiin sairastuvat yleensä lapset ja nuoret aikuiset, mutta se voi alkaa missä iässä tahansa. Aikuisiällä alkavasta tyypin 1 diabeteksesta käytetään joskus nimitystä LADA (Latent Autoimmune Diabetes in the Adult, aikuisten piilevä autoimmuuni diabetes).

Suurin osa elimistön soluista tarvitsee insuliinia pystyäkseen muun muassa ottamaan verestä glukoosia eli sokeria. Insuliinin puute lisää glukoosin ja rasvahappojen määrää veressä, joista molemmista on jälkiä virtsassa.

Tyypin 1 diabetes edellyttää insuliinin päivittäistä pistämistä ihon alle, jotta ihminen pysyy hengissä ja välttää insuliinin puutteesta aiheutuvat komplikaatiot.

Miten tyypin 1 diabetes saa alkunsa?

Tyypin 1 diabetes syntyy, kun insuliinia tuottavat solut haimassa vähitellen tuhoutuvat. Syytä tähän ei täysin tiedetä, mutta vaikuttaisi siltä, ​​että siihen liittyy virus ja autoimmuunisia tekijöitä.

Usein sanotaan, että tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, mikä tarkoittaa sitä, että kehon oma immuunijärjestelmä hyökkää insuliinia tuottavia soluja vastaan ja tuhoaa ne.

Mistä tyypin 1 diabeteksen huomaa?

Tyypin 1 diabetekseen sairastuminen käy yleensä nopeasti, sillä se tapahtuu muutaman päivän tai viikkojen kuluessa. Tyypillisiä oireita ovat

• janontunne
• tiheät wc-käynnit ja suuret virtsamäärät
• väsymys
• oksentelu
• ruokahaluttomuus ja laihtuminen
• sukuelinten kutina, impotenssi
• ihon ja limakalvojen infektiot, kuiva iho
• vatsakipu ja pahoinvointi
• näköhäiriöt.

Mihin pitää kiinnittää erityistä huomiota?

On oltava tietoinen siitä, onko muilla perheenjäsenillä diabetesta, ja tarkkailtava, onko itsellä joitain edellä mainituista oireista. Tyypin 1 diabetekseen sairastuvista 10–15 prosentilla on siihen perinnöllisyys.

Jos äidillä on tyypin 1 diabetes, lapsen sairastumisriski on noin 2–5 prosenttia. Jos tauti on isällä, lapsen sairastumisriski on noin 6–8 prosenttia.

Tämän tyypin diabetesta ei voi estää. Sairautta kuitenkin tutkitaan tiiviisti, ja tavoitteena on muun muassa kehittää rokote ja löytää niin kutsuttuja biomarkkereita, jotka antavat merkin kohonneesta riskistä.

Mitä voi tehdä itse?

Potilaan ohjaus omahoidossa on ensisijaisen tärkeää. Tyypin 1 diabeetikon on

• tarkkailtava sairauttaan ja opittava tunnistamaan liian korkean tai liian matalan verensokerin merkit
• opittava hallitsemaan omaa verensokeriaan ja tarkistamaan se säännöllisesti
• opittava itse antamaan insuliinipistokset ja säätämään insuliiniannos senhetkisen verensokeritason ja suunnitellun toiminnan mukaisesti
• huolehdittava siitä, että saatavissa on aina jotain syötävää, jotta hän pystyy itse hoitamaan matalan verensokerin välittömästi
• annettava lääkärin tutkia säännöllisesti silmät, jalat, verenpaine, veren rasva-arvot ja munuaiset.

Liikunta ja ruokavalio osa hoitoa

Liikkumista ei tarvitse rajoittaa millään tavoin. Päinvastoin on tärkeää liikkua päivittäin, sillä se alentaa veren glukoosipitoisuutta. Toki insuliinin määrä on mukautettava liikuntatottumuksiin. Usein suositellaan ateriainsuliinin annoksen puolittamista ennen isohkoa fyysistä rasitusta.

On tärkeää syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Verensokeri on helpompi hallita ja insuliini helpompi annostella, jos hiilihydraattien määrä ei poikkea liikaa eri päivinä.

Päivän aterioiden jakaminen kolmeen pääateriaan ja kahteen tai kolmeen välipalaan helpottaa verensokerin hallintaa, vaikka nykyiset lyhytvaikutteiset ateriainsuliinit mahdollistavat suuren vapauden, mikäli seuraa arvoja itse.

Mahdollisia äkillisiä komplikaatioita

• Hypoglykemia (liian alhainen verensokeri)
• Ketoasidoosi (liian korkean verensokerin aiheuttama happomyrkytys, josta voi seurata kooma)
• Verisuonten kalkkiutuminen – ja sen aiheuttama aivohalvaus sekä muut sydän- ja verisuonisairaudet (esimerkiksi sydäninfarkti ja rintakipu)
• Munuaissairaudet
• Silmäsairaudet, esimerkiksi verkkokalvovaurioiden aiheuttama sokeus
• Kuolio jaloissa
• Hermosairaus

Miten tyypin 1 diabetesta hoidetaan?

Tyypin 1 diabetesta hoidetaan insuliinilla sekä ruokavaliolla ja liikunnalla. Insuliinihoidon tavoitteena on pitää veren glukoosipitoisuus mahdollisimman tasaisena ja normaalina liian korkean sekä liian matalan verensokerin välttämiseksi.

Diabeteksen hoito perustuu pitkälti omahoitoon. Se tarkoittaa sitä, että potilaan on itse otettava suuri vastuu omasta sairaudestaan. Tämä saavutetaan opetuksen ja kokemuksen kautta. Diabetesneuvonta on yksi tapa saada yhdenmukaista opastusta miltei kaikesta diabetekseen liittyvästä. Olemalla erityisesti sairauden alussa tiiviisti yhteydessä diabeteshoitajaan ja hoitavaan lääkäriin saa samat tiedot.

Insuliinihoidon huolellinen opettelu on tärkeää niille, jotka ottavat itse insuliinin päivittäin. Tärkein apuväline on verensokerimittari, jonka avulla potilas pystyy itse päivittäin tarkkailemaan verensokeria ja hoitoaan. Suurin osa nykyaikaisista mittareista myös tallentaa mitatut glukoosipitoisuudet. Lisäksi mittausarvot toimivat apuvälineenä diabetestiimin hoitajille.

Nykyaikaiset sovellukset pystyvät hyödyntämään mittareihin tallennettuja arvoja ja esittämään ne käyrinä, mikä auttaa tunnistamaan suuntauksia ja kellonaikoja, jolloin insuliiniannosta tarvitsee muuttaa.

On hyvin tärkeää mitata verenpaine ja hoitaa mahdollinen korkea verenpaine ja korkeat veren rasva-arvot sekä diagnosoida munuaissairaus – se on ongelma, joka usein kehittyy tyypin 1 diabeetikoille.

Tyypin 1 diabetesta ei voi parantaa

Tautia ei voi parantaa, mutta sairauden huolellisella ja asianmukaisella hoidolla voi elää lähes ilman komplikaatioita, ja diabeteksen lisäsairauksien kehittymisen riski on suhteellisen pieni. Asianmukainen hoito tarkoittaa terveellisiä elintapoja ja jatkuvaa insuliinihoitoa.

Mitä lääkettä voidaan käyttää?

• Lyhytvaikutteinen insuliini (yleensä analogina), joka pistetään ennen ateriaa
• Pitkävaikutteinen insuliini (nykyisin usein insuliinianalogi), joka pistetään kerran tai kaksi kertaa vuorokaudessa
• Lyhytvaikutteinen insuliini pumpussa

Ylipainoisille tyypin 1 diabeetikoille, erityisesti suuria insuliiniannoksia käyttäville, voidaan antaa myös metformiinia insuliinin lisäksi, jotta maksan glukoosituotantoa saadaan vähennettyä entisestään ja siten myös insuliinin tarvetta.

Kirjoittaja: Hindrik Mulder, endokrinologian ja diabetologian professori, Lundin yliopisto
Muut lähteet: Diabetesliitto  ja Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto