Ruoka-allergia rajoittaa elämää

Ruoka-allergia on allerginen reaktio, eli ihminen reagoi johonkin ruoassa olevaan aineeseen, jolle hän on yliherkkä. Tämä sekoittuu helposti ruokaintoleranssiin. Molemmissa tapauksissa henkilö saa oireita syötyään tiettyä ruoka-ainetta, mutta kyse on kahdesta eri tilasta.

On erittäin harvinaista olla allerginen ruoalle, mutta monet välttävät silti tietyn ruoka-aineenen syömistä, koska he virheellisesti luulevat olevansa yliherkkiä. Siksi on tärkeää saada oikea diagnoosi, jos luulee olevansa allerginen jollekin ruoka-aineelle. Lääkärin tai allergialääkärin on perehdyttävä ruokavalioon järjestelmällisesti.

Miksi ihminen tulee allergiseksi ruoalle?
Ruoalle allergisen henkilön kehon puolustusjärjestelmällä on taipumus ylireagoida vieraisiin proteiineihin muodostamalla vasta-aineita allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan (IgE-vasta-aineita). Tätä kutsutaan tyypin 1 yliherkkyydeksi. Vasta-aineet ovat kehon vastalääke vieraita aineita vastaan.

Kun tällainen henkilö saa syödessään kehoonsa seuraavan kerran näitä samoja vieraita proteiineja elintarvikkeista, voi vasta-ainetta voi kehittyä niin paljon, että se laukaisee allergisen reaktion.

Pääsääntö on, että allerginen reaktio ei voi laueta ensimmäisellä syömiskerralla, mutta poikkeuksiakin on. Joskus immuunijärjestelmä ei reagoi ruoka-aineeseen, vaan johonkin, jolle henkilö on jo allerginen, kuten siitepölyyn. Tästä ilmiöstä käytetään nimitystä ristiallergia.

Esimerkkejä ruoka-allergeeneista:
Periaatteessa ihminen voi reagoida allergisesti kaikkiin ruoka-aineisiin, mutta useimmin reaktioita aiheuttavat äyriäiset, maito, kala, soijapavut, vehnä, kananmuna, pähkinät sekä tuoreet vihannekset ja hedelmät.

Ristiallergia
Koivuallergikoista  noin puolet saa oireita myös joistain juureksista ja hedelmistä, pähkinöistä tai tomaateista. Oireita ilmaantuu yleensä enemmän siitepölyaikaan. Yleensä oireet ovat lieviä, esimerkiksi kutinaa ja turvotusta ja ne ilmaantuvat pääasiassa suun alueelle. Heinien ja pujon kanssa ristiallergia ruokiin on harvinaista. Ruohoallergisille voi ilmaantua ristioireita herneistä, pavuista ja linsseistä.

Miltä ruoka-allergia tuntuu?
Allergiset reaktiot vaihtelevat. Ne voivat alkaa heti ruokailun jälkeen tai vasta useiden tuntien kuluttua. Tyypillisiä oireita  ovat

• huulten, kasvojen ja/tai nielun turvotus
• kutina suussa ja huulissa
• oksentelu, vatsakrampit, ripuli
• päänsärky
• väsymys, ärtyneisyys
• allerginen nuha (”heinänuha”)
• astmakohtaus
• ihottuma, nokkosihottuma tai paheneva lapsuuden atooppinen ihottuma (ekseema)
• Hyvin harvoin reaktio voi olla niin kutsuttu vaarallinen anafylaktinen sokki, jossa keho menee sokkiin, verenpaine laskee ja henkilö tarvitsee välittömästi lääkärin hoitoa

Mitä ruoka-allergian välttämiseksi voi tehdä?
Jos tietää olevansa allerginen, pitää välttää allergiaa aiheuttavia aineita ja tarkkailtava mahdollisia ristireaktioita. Seuraa oireita ja ota yhteys lääkäriin, jos tilanne epäilyttää.

Kuinka yleinen ruoka-allergia on?
Ruoka-allergia on harvinainen sairaus, joka vaivaa ensisijaisesti pieniä lapsia, mutta vain noin kolmea prosenttia heistä. Useimmat lapset paranevat allergiastaan ennen kolmen vuoden ikää. Vain noin yksi prosentti aikuisväestöstä kärsii ruoka-allergiasta. Useimmat heistä voivat elää normaalia elämää tekemällä pieniä rajoituksia ruokavalioonsa. Ruoka-aineallergiasta kärsivän voi olla hankalampaa koostaa täysipainoinen ja runsasravinteinen ruokavalio.

Miten lääkäri diagnosoi ruoka-allergian?
Tutkimukset tehdään sen mukaan, miten vakavia oireet ovat.

Usein oireille löytyy muita syitä kuin allergia. Kyse voi olla huonosta kyvystä sulattaa tiettyjä ruoka-aineita, laktoosi-intoleranssista, keliakiasta tai vaarattomista "ruokamyrkytyksistä". Reaktion voi laukaista myös se, että ihminen saa liikaa jotain tiettyä ainetta, jota on jo elimistössä. Tällainen voi olla esimerkiksi histamiini, jota on esimerkiksi äyriäisissä. Oireet voivat myös olla merkki ärtyvän suolen oireyhtymästä tai kroonisesta tulehduksesta suolistossa (haavainen paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti).

Jos oireet ovat selviä ja epäily ruoka-allergiasta on perusteltu, allergialääkärin on selvitettävä oireiden syy.

Allergiatestit, esimerkiksi ihopistokoe tai verikoe, voivat olla hyviä allergioiden poissulkemiseksi, mutta valitettavasti testeissä nähdään usein reaktioita, joilla ei ole merkitystä. Siksi on tärkeää, että allergiatestit tekee ja arvioi asiantuntija.

Kun ruoka-allergiaa selvitetään, joutuu usein pitämään parin viikon ajan päiväkirjaa ruokavaliosta ja mahdollisista reaktioista. Jos henkilö reagoi johonkin, selvittämistä yleensä jatketaan. Silloin on oltava kolmen viikon ajan syömättä epäiltyä ruokaa ja pidettävä ruokapäiväkirjaa entiseen tapaan.

Mikäli vointi on parempi, testataan seuraavaksi sitä, miten henkilö reagoi syötyään epäiltyä ruokaa. Ensin tehdään avoin testi, jossa potilas ja lääkäri tietävät, mistä aineesta on kyse. Yksittäisissä epävarmoissa tapauksissa voidaan tehdä lumetestejä, joissa sen paremmin potilas kuin lääkärikään ei tiedä, onko kyseessä epäilty ruoka-aine vai ei. Jotta diagnoosiksi voidaan antaa ruoka-allergia, on useimmissa tapauksissa käytävä läpi koko tutkimuspolku.

Miten ruoka-allergiaa hoidetaan?
Jos perusteellisen tutkimuksen jälkeen selviää, että henkilö on yliherkkä ruoka-aineelle, tärkein hoitokeino on luonnollisesti lopettaa reaktion aiheuttavan ruoka-aineen syöminen.

Lääketieteellisesti sairautta ei voi parantaa, ainoastaan lievittää oireita eri lääkkeillä. Useimmiten käytetään antihistamiinia vähentämään kutinaa, mutta sen ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta ei ole varmuutta.

 Asiantuntija: Anders Berg