Lääkeyliherkkyys oireilee lähes aina ihottumana – paranee hitaasti

Lääkeyliherkkyys oireilee lähes aina ihottumana – paranee hitaasti

Lääkeaineihottuma on lääkehoidon sivuvaikutus, joka ilmenee ihoreaktiona. Yleisin reaktio on kutiseva rokkoihottuma. 


Julkaisupäivä: 28.3.2019
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Tietoa: 

  • Lääkeaineihottuma on lääkehoidon sivuvaikutus, joka ilmenee ihoreaktiona. 

  • Ihottuma voi näkyä muun muassa pyöreinä, punaisina renkaina, pieninä pisteinä, punoittavana turvotuksena ja paikallisena verenvuotona. 

  • Ihottuma voi alkaa kehittyä viikon kuluttua hoidon aloittamisesta ja useita viikkoja lääkkeiden käytön päättymisen jälkeen. 

  • Oireet voivat kestää kolmesta päivästä viikkoihin – yleensä ihottuma paranee melko hitaasti. 

  • Valmisteen käyttö on keskeytettävä, jos yliherkkyyttä ilmenee. 

Mikä lääkeaineihottuma on? 

Ihottuman ulkonäön perusteella ei ole mahdollista tunnistaa, mikä lääke on syynä ihottumaan. Ihottuma voi näkyä muun muassa pyöreinä, punaisina renkaina, pieninä pisteinä, punoittavana turvotuksena ja paikallisena verenvuotona. Yleisimmin se on kutisevaa rokkoihottumaa. 

Noin 10–20 prosenttia sairaalahoidossa olevista ja 1– 5 prosenttia perusterveydenhuollon potilaista saa sivuvaikutuksia lääkehoidosta. Ihoreaktiot muodostavat 15 prosenttia näistä sivuvaikutuksista. 

Penisilliini on yleisin syy ihottumina esiintyviin lääkehoidon reaktioihin. Joillekin lääkehoidon ja auringolle altistumisen yhdistelmä saa aikaan voimakkaan ihoreaktion. 

Diagnoosin määrittämiseksi lääkäri kyselee perusteellisesti lääkkeiden käytöstä, niin reseptilääkkeistä kuin reseptivapaistakin lääkkeistä. On kaikkein todennäköisintä, että se lääke, jota on juuri alkanut käyttää, on syynä allergian kehittymiseen. 

Jos epäillään penisilliiniallergiaa, voidaan ottaa verikoe, josta analysoidaan sen vasta-aineet. 

Miten yliherkkyyttä hoidetaan? 

Lääkkeen käyttö on keskeytettävä. Kun syntyy vakava allergia, johon liittyy kasvojen tai nielun turvotus, anafylaktinen reaktio, on erittäin tärkeää estää henkilön altistuminen samalle lääkkeelle tai samankaltaiselle kemialliselle aineelle jatkossa. Ihottuman ollessa kohtalainen voi joskus olla perusteltua hoitaa ihottumaa ja jatkaa lääkkeen käyttöä, jos se on tärkeä toisen sairauden hoidossa. Jos oireet kuitenkin pahenevat, hoito on keskeytettävä.  

Kutinaan ja nokkosihottumaan käytetään yleisimmin antihistamiineja, jotka vähentävät ihon turvotusta ja lievittävät kutinaa. Vakavammissa reaktioissa käytetään usein kortisonivoidetta tai kortikosteroideja tabletteina. 

Paraneeko ihottuma? 

Ihottuma voi kehittyä viikon kuluttua hoidon aloittamisesta ja useita viikkoja lääkkeiden käytön päättymisen jälkeen. Voimakkaan reaktion ja sokin kehittymisen riski lisääntyy lääkkeen käytön uudelleen aloittamisen myötä. Allergisissa reaktioissa oireet voivat kestää kolmesta päivästä useisiin viikkoihin. 

Lääkereaktio vaatii vain harvoin sairaalahoitoa, ja paranee itsestään tai lääkärin määräämällä lääkityksellä. Jos ihoreaktio on ollut lievä ja lääkkeen rooli sen aiheuttajana on epävarma, voi hoitava lääkäri antaa luvan kokeilla samaa lääkettä tarvittaessa jatkossa. Voimakkaammissa ihoreaktioissa, tai jos lääke vaikuttaa ilmiselvältä ihoreaktion aiheuttajalta, epäilty lääke merkitään potilaan riskitietoihin sairaskertomukseen. Kyseistä lääkettä ei käytetä jatkossa uudelleen, vaan valitaan sen tilalle korvaava lääke. 

Lähteet: Medibas, Terveyskirjasto 

Kuvitus: Shutterstock 

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja