Nokturian kaksi puolta

Hollantilainen urologi ja urologian professori Philip E. V. Van Kerrebroeck kirjoittaa, että erilaiset unihäiriöt, kuten uniapnea, kuorsaus tai levottomat jalat voivat aiheuttaa nokturiaa eli tarvetta käydä vessassa öisin, samoin ahdistushäiriö ja masennus. Tällöin puhutaan sekundäärisestä nokturiasta.

Toisaalta nokturia voi olla myös itsenäinen ilmiö, jolloin puhutaan primäärisestä nokturiasta. Tällöin nimenomaan nokturia aiheuttaa yöllistä heräilyä tihentyneen virtsaamistarpeen takia.

Syvä uni keskeytyy

Hoitamattomasta nokturiasta kärsivät heräävät yleensä vessaan ensimmäisen kerran noin kaksi ja puoli tuntia nukahtamisen jälkeen. Unen keskeytyminen pysäyttää normaalin unisyklin, ja unisyklin keskeytyminen vaikuttaa hyvinvointiin jo seuraavana päivänä.

Väsymyksen on todettu jo lyhyellä aikavälillä muun muassa heikentävän keskittymiskykyä päivisin, aiheuttavan kärsimättömyyttä ja rauhattomuutta ja jopa masennusoireita.

Van Kerrebroeckin mukaan jatkuvat unikatkot saattavat myös olla pidemmällä aikavälillä yhteydessä aineenvaihdunnan häiriöihin, sydänsairauksiin ja jopa suurentuneeseen kuoleman riskiin. Tähän vaikuttaa myös se, mihin aikaan yöstä herää. Unen ensimmäinen puolikas sisältää syvää unta, jonka keskeytyminen heikentää insuliiniherkkyyttä ja unenaikaista verenpaineen laskua.

Syyn selvittäminen on tärkeää

Van Kerrebroeck painottaa, että nokturian hoidossa on tärkeää panostaa syyn selvittämiseen. Kun hoidetaan nokturian aiheuttavaa syytä, hoidetaan myös nokturiaa, oli kyseessä sitten primäärinen tai sekundäärinen nokturia.

Van Kerrebroeck huomauttaa myös, että koska jatkuva yöheräily aiheuttaa niin vakavia terveyshaittoja, nokturiaa on tärkeää hoitaa, vaikka potilas ei kokisikaan heräilyä erityisen häiritseväksi.