Muutoksia keliakian diagnosointiin: tähystys ei enää kaikissa tapauksissa välttämätön

Keliakian uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan keliakia voidaan diagnosoida pelkällä verikokeella sellaisissa tapauksissa, joissa vasta-ainepitoisuus on riittävän suuri.

Keliakian diagnosointi on muuttunut päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa. Jatkossa keliakia voidaan tietyissä tapauksissa diagnosoida pelkän verinäytteen perusteella eikä tähystystä aina tarvita. Potilaan kannalta tämä voi tarkoittaa nopeampaa diagnoosin saantia.

Sponsoroitu linkki

Saitko RSV-diagnoosin?

Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.

Lue lisää täältä »

Keliakia voidaan todeta pelkän verinäytteen perusteella, mikäli transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia. Kaikissa tapauksissa keliakiaa ei siis voida jatkossakaan diagnosoida pelkän verikokeen perusteella. Koepala ohutsuolesta tarvitaan, jos vasta-ainepitoisuus on pienempi.

Ihokeliakian diagnosoimiseen tarvitaan aina ihokoepala, ja diagnoosin tekee ihotautilääkäri.

Vain ruokavaliohoito auttaa

Keliakiaa hoidetaan elinikäisellä gluteenittomalla ruokavaliolla, joka usein aloitetaan ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Gluteenitonta ruokavaliota ei tule aloittaa ennen keliakiadiagnoosia, sillä muuten oikean diagnoosin saaminen voi olla vaikeaa.

Keliakia aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten pitkäaikaista ripulia, löysiä ulosteita, vatsakipua, laihtumista ja imeytymishäiriöitä. Suolen ulkopuolisia oireita ovat esimerkiksi kutiseva pienirakkulainen ihottuma, osteoporoosi, hampaiden kiillevauriot ja lapsilla kasvun hidastuminen. Keliakia voi olla myös oireeton.

Lähteet: Keliakian Käypä hoito -suositus, Keliakialiitto
Kuvitus: Shutterstock