Crohnin tauti diagnosoidaan usein vuosien sairastamisen jälkeen

Noin 500 suomalaista sairastuu Crohnin tautiin vuosittain. Tauti puhkeaa useimmin 20–30 vuoden iässä, mutta sitä voi esiintyä myös tätä vanhemmilla tai lapsilla.

Crohnin taudissa (toinen tulehduksellisista suolistosairauksista, IBD) tulehdus on yleensä ohutsuolen loppuosassa ja/tai paksusuolessa ja joskus harvoin ruoansulatuskanavan muissa osissa. Suolen sairaat osat muuttuvat punaiseksi ja turpoavat, ja niihin voi tulla verta vuotavia haavoja.

Kun tulehdus paranee, muodostuu arpikudosta, joka voi aiheuttaa suoleen ahtaumia (striktuura). Sairauden myötä voi myös muodostua tulehduskäytäviä eli fisteleitä esimerkiksi suolten ja ihon välille. Tauti voi ilmetä myös muulla tavoin ja aiheuttaa tulehduksia silmiin, suuhun, niveliin ja ihoon.

Crohnin tautia ei voi parantaa, mutta oireet pystytään useimmissa tapauksissa hoitamaan siten, että potilas pysyy oireettomana. Joillain taudinkuva on aggressiivisempi, jolloin oirejaksoja on tiheään ja lisäsairauksia paljon. Suurin osa pääsee kuitenkin helpommalla: oirejaksojen välillä on useita vuosia tai niitä on vain satunnaisesti.

Mikä aiheuttaa Crohnin taudin?

Taudin syytä ei ole saatu selville. Tiedetään kuitenkin, että siihen vaikuttavat useat tekijät, kuten perinnöllisyys, ympäristötekijät, kehon immuunijärjestelmä ja suolistossa normaalisti olevat bakteerit.

Identtisiä kaksosia tutkittaessa on havaittu, että puolessa tapauksista, joissa toinen sisar sairastuu, toinen sisar pysyy terveenä samasta perimästä huolimatta. Yksi sairastumisriskiä lisäävä ulkoinen tekijä on ​​tupakointi.

Tupakoinnin lopettaminen onkin ainoa keino, jolla taudin puhkeamista voi ehkäistä.

Miten Crohnin taudin huomaa?

Oireet ovat hyvin erilaisia sen mukaan, mikä osa suolesta ja kuinka suuri osa suolesta on tulehtunut ja kuinka aggressiivinen tauti on.

• Tyypillisiä oireita ovat vatsakipu, ripuli, kuume ja laihtuminen.
• Joillain potilailla on pitkän aikaa lieviä oireita, kuten vatsakipua ja löysää ulostetta, jossa on joskus verta. Diagnoosi määritetään usein vasta monien vuosien kuluttua.
• Paiseita ja fisteleitä (tulehtuneita pieniä käytäviä, jotka ovat yhteydessä suoleen), jotka sijaitsevat yleensä peräsuolen ympärillä.
• Yleinen sairauden tunne.

Tauti puhkeaa usein 20–30 vuoden iässä, ja sen kulku on aaltoilevaa, eli oireita on ajoittain.

Miten lääkäri tekee diagnoosin?

Kun ripulia, vatsakipua ja laihtumista on jatkunut yli 3–4 viikkoa, on aihetta epäillä Crohnin tautia. Crohnin tauti voidaan usein havaita verikokeilla, ulostenäytteellä, ohutsuolen ja paksusuolen tähystyksellä sekä kuvantamistutkimuksilla. Tulehtuneesta alueesta on tärkeää ottaa kudosnäyte, sillä sen avulla voidaan vahvistaa diagnoosi.

Kiinnitä huomiota pahenemisen merkkeihin:

• verta ulosteessa
• uusia tai erilaisia kipuja
• kuumetta ilman selvää syytä

Jos saat edellä kuvattuja oireita, ota yhteys lääkäriin.

Liikunta ja ruokavalio

Oirejaksojen aikana suositellaan lepoa. Oirejaksojen välillä voi jatkaa normaaleja liikuntaharrastuksia.

Ruokavaliossa ei normaalisti ole rajoituksia, mutta oirejaksojen aikana laktoositon ja vähärasvainen ruokavalio voivat auttaa ripuliin.

Chrohnin tauti voi aiheuttaa lisäsairauksia

• Verenvuoto ja raudanpuute.
• Suolentukkeuma (ileus), jonka aiheuttaa täysin tukossa oleva suoli. Seurauksena voimakasta koliikkimaista kipua.
• Tulehtuneissa suolissa olevat reiät, jotka aiheuttavat voimakasta jomottavaa kipua.
• Kipua ja tulehdusta nivelissä, silmätulehdus ja maksatulehdus.
• Ruoan ravinteet eivät imeydy kunnolla tulehduksen tai laajalle levinneiden arpien takia tai siksi, että suolesta on tullut monien leikkausten seurauksena liian lyhyt.

Miten Crohnin tautia hoidetaan?

Hoito valitaan taudin voimakkuuden ja laajuuden sekä sen mukaan, miten tauti vaikuttaa potilaaseen. Lääkehoito voi monissa tapauksissa hillitä tulehdusta ja pitää oireet poissa.

Jos tautia ei saada kuriin lääkkeillä, voidaan turvautua leikkaukseen. Tällöin suolesta poistetaan pahiten tulehtunut osa. Leikkaus voidaan tehdä myös, jos kehittyy fistuloita, suolen tukkeuma tai verenvuotoa.

Vaikeissa tapauksissa potilas tarvitsee sairaalahoitoa, jotta taudin kulkua voidaan hidastaa vahvalla lääkityksellä, ja ripulin aiheuttamat neste-, ravinne- ja suolatasapainon häiriöt saadaan korjattua.

Millaisia lääkkeitä voidaan antaa?

• Vaikeisiin oireisiin voidaan antaa kortisonia joko tabletteina tai pistoksina, joskus sairaalahoidossa.
• Lieviin ja kohtuullisiin oireisiin voidaan antaa paikallisesti suoleen vaikuttavia lääkkeitä, kuten kortisonia. Se työnnetään peräsuoleen taudin sijaitessa paksusuolen alaosassa.
• Kun kortisonilla ei ole riittävää vaikutusta, erittäin vaikeiden oireiden hoitoon käytetään muita, immuunijärjestelmää heikentäviä lääkkeitä, niin kutsuttuja antimetaboliitteja.
• Biologisia lääkkeitä voidaan käyttää infuusiona tai injektiona. Nykyisin saatavilla olevat lääkkeet sisältävät vasta-ainetta tulehduksen syntyyn olennaisesti vaikuttavaa välittäjäainetta tuumorinekroositekijä alfaa (TNF-α) vastaan sekä vasta-aineita, joiden ansiosta tulehtuneet solut eivät pääse kiinnittymään suoleen. Muilla lääkkeillä ei ole riittävän hyvää vaikutusta.
• Vitamiineja voidaan käyttää, jos potilas verikokeen perusteella kärsii yhden tai useamman vitamiinin puutoksesta.

Kirjoittaja: Mikael Lördal, Karoliinisen yliopistosairaalan gastrokeskuksen ylilääkäri
Kuvitus: iStockphoto

Juttua muokattu 11.3.2019. Korjattu hoito-ohjeita.

Lue myös: Ripulointia, vatsakipuja ja väsymystä – Emma sairastaa Crohnin tautia