Hepatiitti A on maksatulehdus – yleinen ”huonon hygienian” maissa

Hepatiitti A on maksatulehdus – yleinen ”huonon hygienian” maissa

Hepatiitti A tunnettiin aiemmin nimellä tarttuva keltatauti. Entinen nimi kuvaa taudin oireita, joihin kuuluu ihon ja silmän valkuaisten keltaisuus.


Julkaisupäivä: 26.4.2019
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Hepatiitti A on maksatulehdus, jonka aiheuttaa hepatiitti A -virus (HAV). Hepatiitti A voi esiintyä epidemioina, mutta se ilmenee yleensä yksittäistapauksina. Suomessa sairastuu vuosittain 10–30 henkilöä, joista useimmat ovat saaneet tartunnan ulkomailla heikomman juomavesi- ja elintarvikehygienian maista. Sitä on puhjennut myös suonensisäisten huumeiden käyttäjien joukossa ja seksikontaktien kautta.

Taudinkulku voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

  • Alkuvaiheessa potilas voi olla väsynyt ja välinpitämätön, ruokahalu on huono, paino laskee, kipuja voi olla vatsan oikeassa yläkulmassa, ripulia, lihas-ja nivelkipuja ja mahdollisesti kuumetta voi esiintyä.
  • Tämän vaiheen jälkeen useimmat aikuispotilaat saavat keltataudin (noin 70 prosenttia). Tämä näkyy ihon ja silmän valkuaisten keltaisuutena. Uloste muuttuu värittömäksi/valkeahkoksi.
  • Taudin akuutti vaihe kestää yleensä yhdestä kolmeen viikkoon, mutta väsymys jatkuu tavallisesti kahdesta kolmeen kuukauteen sen jälkeen.

Mitä hepatiitti A:ssa tapahtuu?

Hepatiitti A -virus käynnistää tulehduksen maksassa. Tulehdus aiheuttaa maksavaurioita, jotka saavat sappipigmentit keräytymään ja kulkeutumaan myöhemmin verenkiertoon. Tästä syystä muodostuu sappipigmenttejä, ja ne siirtyvät vähitellen verenkiertoon. Kehosta poistuvat sappipigmentit värjäävät muun muassa ihon keltaiseksi, mitä kutsuttiin aiemmin keltataudiksi.

HAV on vastustuskykyinen virus, joka selviää pitkään hengissä merivedessä ja saastuneessa vedessä. Se voi myös pysyä hengissä ihmisten käsissä ja levitä sitä kautta. Virus selviää elimistön ulkopuolella kuivassa tilassa noin viikon. Viruksen tehottomaksi tekemiseen vaaditaan yli 85 asteen lämpötila. Virus kestää pakastuksen, pesuaineet ja hapot, mutta formaldehydi ja kloori tuhoavat sen.

Tartunta yleensä saastuneen ruoan tai juoman kautta

Tartunta tapahtuu tavallisimmin HAV:n saastuttaman ruoan tai juoman kautta. Tartunnalle altistuu erityisesti niissä maissa, joiden juomavesi- ja elintarvikehygienia on huono.

Hepatiitti A -virusta on sairastuneiden ulosteessa. Tartunta leviää saamalla virus suun kautta saastuneesta vedestä tai elintarvikkeista tai suoraan henkilöstä toiseen (fekaalis-oraalinen tartunta). Leviäminen lisääntyy suurissa väkijoukoissa huonoissa hygieniaolosuhteissa. Tartunnan saamisesta sairastumiseen kuluu 15–50 päivää, keskimäärin 28 päivää.

Virusta on veressä ja ulosteessa itämisaikana (kahdesta kolmeen viikkoon) ja taudin alkuvaiheessa. Korkein tarttuvuus on ajanjakson aikana, jolloin virusta erittyy ulosteeseen eniten eli kaksi viikkoa ennen keltataudin puhkeamista ja/tai kun maksa-arvot kohoavat. Kun virus on saatu, se on veressä ja pysyy siellä koko korkeiden maksa-arvojen jakson ajan, mutta hepatiitti A:n tarttuminen veren välityksellä on harvinaista.

Kenellä on suurin riski saada hepatiitti A?

Hepatiitti A -tartunta on Suomessa harvinainen, mutta sitä tapahtuu sekä saastuneiden elintarvikkeiden että henkilöltä toiseen siirtyvän tartunnan kautta, ennen kaikkea sekundaaritapauksina ulkomailla matkustaneilta. Muissa maissa, erityisesti kehittyvissä maissa, huonot terveys- ja hygieniaolosuhteet ovat tärkein selitys suurelle hepatiitti A -tartunnan riskille.

Ikä on ratkaiseva tekijä infektiolle ja sairauden vakavuuden asteelle. Noin 70 prosenttia aikuisista, joilla on hepatiitti A, saa oireita. Valtaosalle alle kuusivuotiaista lapsista ei tule lainkaan oireita, ja oireita saava noin 30 prosenttia ei saa keltatautia, vaan epäspesifisiä ripulin ja vilustumisen kaltaisia oireita. Hepatiitti A:ta kantavilla oireettomilla lapsilla virusta voi erittyä ulosteeseen useiden viikkojen ajan ja joissakin tapauksissa kuukausia. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti kehittyvissä maissa lasten infektio voi levitä ja johtaa pitkällisiin paikallisiin hepatiitti A -epidemioihin.

Asiantuntijat arvioivat, että hepatiitti A esiintyy usein paikallisesti jatkuvasti kehittyvissä heikkojen hygieniaolosuhteiden maissa, koska muun muassa oireettomat tautia kantavat lapset ovat suuria tartunnan levittäjiä. Näissä maissa useimmilla ihmisillä on ollut lapsuudessa hepatiitti A ja siksi monet aikuiset ovat immuuneja. Niissä kehittyvissä maissa, joissa hepatiitti A on harvinainen, harvat ihmiset ovat immuuneja. Siellä hepatiitti A:ta esiintyy erityisesti aikuisilla, ja siksi oireita saavien potilaiden osuus on suurempi.

Diagnoosi todetaan veren vasta-aineista

Hepatiitti A:ta voidaan epäillä tyypillisten oireiden ja tartuntariskin perusteella, ja diagnoosi vahvistetaan verikokein.

hepa

Keltataudin puhkeamista edeltävä vaihe kestää viidestä seitsemään päivää, ja sille on ominaista epämääräiset oireet, kuten heikkous, väsymys, kuume, ruokahaluttomuus, laihtuminen, jatkuva kipu/epämukava tunne kylkiluiden alla oikealla puolella, nivelkipu ja ripuli. Kun keltatauti puhkeaa, potilas alkaa tuntea olonsa hieman paremmaksi. Tämä vaihe kestää 4–30 päivää. Se alkaa virtsan tummumisella. Muutaman päivän kuluttua uloste muuttuu värittömäksi ja keltatautivaihe alkaa.

Tuoreessa hepatiitti A:ssa IgM-luokan vasta-aineet ovat koholla ja maksan toimintakokeista S-ALAT ja S-ASAT arvot nousevat.

Hoito estää viruksen leviämistä

Hoidon tarkoituksena on ehkäistä sairaus, lievittää oireita ja estää viruksen leviäminen. Tauti on itserajoittuva. Se tarkoittaa, että infektio menee ohi ilman aktiivista hoitoa. On kuitenkin tärkeää luoda suotuisat olosuhteet, jotta immuunivaste toimisi tehokkaasti. Toisin sanoen ottaa rauhallisesti, syödä hyvin ja levätä tarpeeksi.

Vältä alkoholia. Maksa toimii huonosti eikä pysty hajottamaan alkoholia yhtä nopeasti kuin tavallisesti. Alkoholi voi myös aiheuttaa lisää vaurioita maksalle. Älä myöskään käytä parasetamolia sisältäviä lääkkeitä. Huolehdi tarkasti myös henkilökohtaisesta hygieniasta estääksesi tartunnan leviäminen. Sinun on jäätävä sairauslomalle, jos työskentelet elintarviketeollisuudessa tai ruokapaikassa. Sairaalahoito voi olla perusteltu potilaille, joilla on voimakkaampia oireita, kuten merkkejä kuivumisesta, uupumuksesta tai vakavista vaikutuksista maksaan.

Tautia voi ehkäistä rokotteilla tai vasta-aineilla. Rokotteita voi ottaa matkustaessaan suuren tartuntariskin alueille, sekä HAV-tartunnan saaneen sukulaisille tai tämän läheisyydessä oleville ihmisille. Jos epäillään potilaan jo saaneen tartunnan joltakin läheiseltään, voidaan antaa gammaglobuliini-injektio (joka sisältää HAV:n vasta-aineita) estämään taudin puhkeaminen. Uutta on, että yksi ainoa rokoteannos voi olla yhtä tehokas kuin gammaglobuliini sairauden ehkäisyssä, jopa tartunnalle altistumisen jälkeen.

Millä tavalla tauti etenee?

Taudin akuutti vaihe kestää yleensä yhdestä kolmeen viikkoon. Toipumisaika, jolle on ominaista heikkous, voi kestää kahdesta kolmeen kuukauteen. Joillakin voi olla sairaus ilman, että he huomaavat sitä.

Tauti antaa immuniteetin HAV:lle, mikä tarkoittaa, että tautia ei voi saada kahdesti. Se ei muutu krooniseksi hepatiitiksi tai jätä krooniseksi tartunnan kantajaksi, ja periaatteessa jokainen paranee siitä. Hyvin harvinaisissa tapauksissa tauti voi muuttua vakavammaksi (fulminantti hepatiitti). Tämä tapahtuu lähes yksinomaan henkilöillä, joilla on jo ennalta joku vakava sairaus.

Lähteet: Medibas, THL

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja