Cushingin oireyhtymässä kohonnut kortisolitaso vahingoittaa kehoa

Kortisoli on stressihormoni, jota lisämunuaiset valmistavat. Kortisolin tuotantoa stimuloi aivolisäkkeen hormoni ACTH. Kortisoli hajottaa proteiinia, ja keho käyttää proteiinin jakautumistuotteet energian tuottamiseen.

Samanaikaisesti kortisoli vähentää tulehdusta ja sillä on tärkeitä vaikutuksia verenpaineeseen ja sydämen toimintaan. Kaikilla näillä vaikutuksilla on suuri merkitys kehon stressinsietokyvylle.

Kun kortisolitaso on koholla pitkän aikaa, se vaurioittaa kuitenkin kehoa. Proteiinien hajoaminen vähentää lihasmassaa, käsivarret ja jalat ohenevat, kasvoihin kertyy rasvaa, jolloin puhutaan kuukasvoista, samoin rasvaa kertyy niskaan (biisonikyhmy) ja vatsa ja iho ohenevat.

Cushingin oireyhtymää voi esiintyä kaikissa ikäryhmissä, mutta se on yleisempi aikuisilla kuin lapsilla.

Mistä Cushingin oireyhtymän voi saada?

Cushingin oireyhtymään on useita syitä. Yleisimpiä ovat seuraavat:

• Kortisonihoidon sivuvaikutus: Kaikkein tavallisin syy Cushingin oireyhtymän kaltaisiin oireisiin on pitkäaikainen suurten kortisoniannosten käyttö. Kortisonilla on suuri merkitys monien eri sairauksien hoidossa. 
• Aivolisäkkeen kasvain: Toiseksi yleisin syy on aivolisäkkeen kasvain, joka muodostaa liikaa ACTH-hormonia, joka sitten stimuloi lisämunuaisia tuottamaan liikaa kortisolia.
• Lisämunuaiskuoren kasvain: Harvinaisempi on lisämunuaiskuoren kasvain, joka muodostaa liikaa kortisolia.

Cushingin oireyhtymän oireet ovat moninaiset

Tyypillisiä Cushingin oireyhtymän oireita ovat:

• “Kuukasvot” (pyöreät, punaiset kasvot)
• Keskivartalon lihavuus (iso vatsa, jossa on sinivioletteja ihon venymiä ja ohuet käsivarret ja jalat)
• “Biisonikyhmy” (rasvan kertyminen niskaan)
• Painonnousu
• Vähentynyt lihasmassa ja lihasvoima
• Lisääntynyt hiusten kasvu ja ohut iho
• Akne
• Diabetes
• Kuukautiskierron häiriöt
• Osteoporoosi
• Korkea verenpaine
• Lapsilla hidastunut kasvu
• Psyykkiset oireet: ahdistuneisuus, masennus

Oireet voivat kehittyä nopeasti tai hitaasti riippuen kortisolin lisääntymisen syystä. 

Kortisonihoidon tulee tapahtua lääkärin valvonnassa. Kortisoni on hyvin voimakkaasti vaikuttava lääke, joka oikein käytettynä pelastaa ihmishenkiä ja kohentaa elämänlaatua. Väärin käytettynä kortisonilla on epämiellyttäviä sivuvaikutuksia.

Miten lääkäri tekee diagnoosin?

Terveyskeskuslääkärisi voi suorittaa alustavia tutkimuksia ja antaa lähetteen erikoislääkärille, mikäli viitteitä Cushingin oireyhtymään ilmenee. ACTH ja kortisoli vaihtelevat paljon vuorokauden mittaan, ja erikoislääkäri tutkii laajasti muun muassa veren ja virtsan ja mahdollisesti myös syljen. Kun diagnoosi on todettu, tehdään muita tutkimuksia kuten magneettikamera- tai röntgentutkimuksia sairauden syyn löytämiseksi.

Diagnosointi voi olla hankalaa, mutta vaikeaa voi olla myös syiden löytäminen, joten usein tarvitaan monia tutkimuksia.

Mahdolliset komplikaatiot

• Diabetes
• Korkea verenpaine
• Infektio
• Luiden haurastumisesta aiheutunut luunmurtuma
• Sydämen vajaatoiminta
• Veritulpat
• Verenvuodot

Cushingin oireyhtymä on vakava tila, joka voi hoitamattomana johtaa vakavaan sairauteen.

Miten oireyhtymää hoidetaan?

Kortisonihoidon aiheuttama Cushingin oireyhtymä laantuu tai häviää, kun kortisoniannosta alennetaan tai kun hoito lopetetaan. On tärkeää vähentää annostusta hiljalleen, jotta keho ehtii tottua tuottamaan itse tarvittavan määrän kortisolia.

Aivolisäkkeen ja lisämunuaisten kasvainten kirurginen hoito voi johtaa täydelliseen paranemiseen, mutta voi olla olemassa vaara, että sairaus uusii. Siksi kontrolleissa käydään yleensä useiden vuosien ajan. Muina hoitoina voi olla sädehoito tai lääkehoito.

Kirjoittaja: Charlotte Höybye, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, Solnan Karoliinisen yliopistosairaalan ylilääkäri ja dosentti
Muut lähteet: Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto