Kova vatsakipu, pahoinvointia – tunnetko umpilisäketulehduksen oireet?

Umpilisäketulehdus eli appendisiitti on umpisuolen tulehdustila. Umpisuoli on paksusuolen ensimmäinen osa. Umpisuolessa on pieni, suunnilleen pikkusormen kokoinen lisäke, jota kutsutaan umpilisäkkeeksi ja on se osa umpisuolesta, joka tulehtuu.

Umpisuolen tulehduksen saavat usein nuoret, 8–25-vuotiaat, mutta sen voivat saada periaatteessa kaikki. Alle 2-vuotiailla tulehdus on harvinainen. Nuoremmalla väestönosalla umpilisäkkeen tulehdus on useimmin leikkaukseen johtava ruoansulatuskanavan vaiva.

Miksi umpisuoli tulehtuu?

Tulehdus syntyy, kun umpisuolen matoa muistuttava lisäke (appendix vermiformis) tukkeutuu, mistä seuraa, että muodostuva neste kiinteytyy ja infektoituu suolistobakteereista. Tavallisesti tukoksen aiheuttaa pala kovettunutta ulostetta (ulostekivi, niin sanottu fekaliitti), mutta sen voi aiheuttaa myös suolen seinämän lymfakudoksen turvotus tai kasvain.

Milloin on syytä epäillä umpilisäkkeen tulehdusta?

Tavallisesti umpilisäkkeen tulehdus etenee noudattaen seuraavaa kaavaa:

• Ensimmäinen oire ovat vatsakivut navan seudulla tai heti sen yläpuolella.
• Muutaman tunnin kuluessa kipu “vaeltaa” oikealle alavatsan alueelle.
• Liike pahentaa kipua.
• Ruokahalua ei ole, tulee pahoinvointia ja joskus harvoin oksentelua.
• Kehon lämpö kohoaa yleensä noin 38 asteeseen. Kolmannes sairastuneista ei kuitenkaan saa mitään kuumetta.

Pikkulapsilla ja iäkkäämmillä ihmisillä tämä sairaudenkuva ei useinkaan ole tyypillinen. Heidän kohdallaan on suurempi riski, että diagnoosin tekeminen viivästyy. Myöhäinen diagnoosi voi johtaa usein suurempiin ongelmiin ja komplikaatioihin.

Miten lääkäri tekee diagnoosin?

Ensisijaisesti lääkäri tekee diagnoosin tekemällä sairastuneelle kysymyksiä. Sitten mitataan lämpö, tutkitaan virtsa ja otetaan tavallisesti verinäyte CRP:n analysoimiseksi (se on “senkka” eli maksassa eri ärsytystiloissa muodostuva proteiini). Sitten lääkäri tutkii potilaan tunnustelemalla vatsaa ja tutkimalla mahdollisesti sormella peräsuolen kautta.

Umpilisäketulehdusta ei voi todeta varmuudella millään tutkimuksella. Usein tutkimusta ja laboratoriotutkimuksia täydennetään kaikukuvauksella tai tietokonekerroskuvauksella, jotta saataisiin varmempi diagnoosi. Lopulta lääkärin arvio ratkaisee, ryhdytäänkö leikkaukseen.

Miten umpilisäkkeen tulehdusta hoidetaan?

Umpilisäketulehdus edellyttää sairaalahoitoa.

Tavallisimmin umpisuolen lisäke poistetaan leikkauksella, mutta joissakin tapauksissa tulehdusta voidaan hoitaa antibiooteilla. Leikkaus tapahtuu nukutuksessa avoleikkauksena tai tähystyksellä.

Lievien umpilisäketulehdusten yhteydessä useimmat potilaat pääsevät kotiin jo leikkauksen jälkeisenä päivänä. Jos umpisuoli on revennyt, tarvitaan usein pidempi antibioottihoito, ja silloin voi joutua jäämään sairaalaan useammaksi päiväksi.

Sairausloma kestää useimmiten 1–3 viikkoa riippuen siitä, miten fyysisesti vaativaa työtä henkilö tekee. Urheilutreeneissä on hyvä pitää kolmen viikon tauko. Tikit poistetaan tavallisesti noin 10 päivää leikkauksen jälkeen.

Liittyykö poistoon komplikaatioita?

Yleisin komplikaatio umpilisäkkeen poiston jälkeen on haavan tai vatsakalvon tulehtuminen, mikä tapahtuu noin kymmenelle prosentille potilaista. Jos infektio on syvällä, voidaan tarvita uutta sairaalahoidon jaksoa ja tulehduksen dreenausta ultraäänen ja dreeniletkun avulla. Infektion oireita ovat nouseva kuume, lisääntynyt kipu sekä lisääntynyt punoitus ja turvotus leikkaushaavassa.

Muodostuneen arpikudoksen aiheuttamaa suolitukosta (ileus) esiintyy 2–4 prosentilla kaikista umpilisäkkeen leikkauksessa olleista, ja puolella näistä tapauksista se tapahtuu kolmen kuukauden kuluessa leikkauksesta. Suolitukos pitää leikata.

Kirjoittaja: Sven Wallerstedt, ylilääkäri ja sisätautien erikoislääkäri
Päivittäjä: Jacob Freedman, Danderydin sairaalan kirurgisen ja urologisen klinikan dosentti ja kirurgi
Kuvitus: iStockphoto