Uniapnea lisää kuolleisuutta sydäntauteihin – tunnista ja hoida vaiva
Tietoa | Uni |

Uniapnea lisää kuolleisuutta sydäntauteihin – tunnista ja hoida vaiva

Obstruktiivinen uniapnea lisää hoitamattomana kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi se lisää riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin.

Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa väliaikaista hengityskatkoa unen aikana, ja sitä esiintyy usein kuorsauksen yhteydessä. Obstruktiivinen uniapnea voi aiheuttaa päivällä väsymystä tai unisuutta, jota ei voida selittää paremmin muilla syillä. Uniapnea on elintapasairaus, ja tyypillinen potilas on reilusti ylipainoinen mies.

Mitä on obstruktiivinen uniapnea?

Uniapnea tarkoittaa, että henkilö lopettaa hengittämisen kokonaan tai osittain nukkuessaan. Sitä voi kestää muutamasta sekunnista yli minuuttiin. Hengityskatkos alentaa väliaikaisesti veren happisaturaatiota. Jotta kyse on obstruktiivisesta uniapneasta, veren hapettumisen on heikennyttävä vähintään neljä prosenttia.

Hengitysteiden ahtautumiseen vaikuttavat ylipaino ja yksilölliset erot ylempien hengitysteiden anatomiassa. Täydellinen ahtautuminen johtaa hengityskatkoksiin ja siihen, että veren hapenotto keuhkojen kautta vähenee vähintään kymmeneksi sekunniksi (joillain potilailla jopa kahdeksi minuutiksi) vähintään viisi kertaa tunnissa.

Joskus kieltä ja pehmeää kitalakea hallitsevat lihakset voivat rentoutua unen aikana niin paljon, että hengitystiet tukkeutuvat täysin estäen hengityksen. Muutokset nenässä (esimerkiksi polyypit, vino väliseinä tai krooninen nenän tukkoisuus) tai suurentuneet nielurisat voivat vaikuttaa uniapneaan.

On arvioitu, että joka kymmenennellä kuorsaavalla henkilöllä on hengityskatkoksia unen aikana. Uniapneaa voi esiintyä myös ilman kuorsausta. Jos hengityskatkos on tarpeeksi pitkä, veren hapettuminen vähenee. Jos sitä tapahtuu toistuvasti yön aikana, seurauksena on huonompi unen laatu ja väsymys päivällä.

Häiriintynyt uni voi aiheuttaa myös alakuloisuutta, aamupäänsärkyä, kuivuuden tunnetta kurkussa, ärtyneisyyttä ja impotenssia sekä heikentää keskittymiskykyä ja seksuaalista halukkuutta.

Onko obstruktiivinen uniapnea vaarallinen?

Kun hengitystiet menevät kasaan, hengitystyö lisääntyy, ja kuorsaava henkilö herää kovaääniseen kuorsaukseen tai huohotukseen. Herääminen riittää avaamaan hengitystiet uudelleen, ja ihminen yleensä nukahtaa ilman mitään muistikuvaa tästä. Kuorsaavaa henkilöä ei tarvitse herättää hänen saadessaan hengityskatkoksen, sillä herääminen tapahtuu automaattisesti.

Toisinaan herääminen voi tapahtua ennen hengitysteiden avautumista kokonaan, mikä voi aiheuttaa tukehtumisen tunteen.

Obstruktiivisesta uniapneasta kärsivillä potilailla on kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin (korkea verenpaine, sydäninfarkti, aivohalvaus), ja he ovat alttiimpia onnettomuuksille liikenteessä ja työssä. Päiväväsymys voi joissain tapauksissa olla niin paha, että henkilö nukahtaa kesken puhelun tai aterian tai auton rattiin. Lisäksi sairaus heikentää elämänlaatua. Siksi on tärkeää tunnistaa ongelma ja ottaa se esille lääkärin kanssa.

Kuka sairastuu uniapneaan?

Tunnettuja riskitekijöitä on useita:

  • kuorsaus
  • ylipaino
  • miessukupuoli
  • ikä (yli 40-vuotiaat miehet, naiset vaihdevuosien jälkeen)
  • tupakointi
  • lyhyt leuka
  • suurentuneet nielurisat, nenän polyypit, vino nenän väliseinä
  • alkoholi ja unilääkkeet.

Suurin osa riskitekijöistä selittyy sillä, että ne tekevät hengitysteistä kapeampia ja ahtaampia, jolloin kuorsauksesta on ”lyhyempi matka” hengityskatkokseen. Ylipaino ja lihavuus ovat ehkä tärkeimmät riskitekijät: noin 50–70 prosenttia kaikista uniapneapotilaista on ylipainoisia, ja noin 75 prosenttia obstruktiivisesta uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia.

Ylimääräisen rasvan kertyminen kaulaan vaikuttaa hengitysteiden muuttumiseen ahtaiksi. Tämä on yleisempää miestyyppisessä rasvan jakautumisessa eli vyötärölihavuudessa, mikä saattaa selittää sen, miksi miehet kuorsaavat naisia ​enemmän ja uniapnea on heillä yleisempi.

Hengitystiet kapenevat iän myötä, ja joillain on kapeat hengitystiet jo syntyessään. Tämä ei aiheuta oireita hereillä ollessa, mutta mitä enemmän riskitekijöitä on samanaikaisesti, sitä suurempi on riski. Myös nukkumistavoilla on merkitystä, sillä oireet pahenevat etenkin selällään nukuttaessa.

Tupakointi ärsyttää hengitysteitä ja pahentaa oireita. Alkoholi ja joskus unilääkkeet voivat aiheuttaa syvemmän unen ja poikkeuksellisen rennot lihakset, mikä lisää riskiä merkittävästi.

Obstruktiivisen uniapnean pystyy usein huomaamaan kuuntelemalla ihmistä hänen nukkuessaan: jos kuorsausta seuraa lyhyt hiljaisuus, kyse voi olla uniapneasta. Henkilö saattaa myös korahtaa äänekkäästi tai huohottaa ennen kuin alkaa hengittää uudelleen, mikä on tyypillistä.

Mikä on uniapneaoireyhtymä?

Uniapnea ei vaikuta kaikkiin, mutta kun uniapnea aiheuttaa oireita, yleensä päiväväsymystä, sitä kutsutaan uniapneaoireyhtymäksi. Jos uniapneaoireyhtymää epäillään, tehdään tutkimus.

Normaalin lääkärintarkastuksen ja sairaushistorian kartoittamisen lisäksi tehdään unirekisteröinti kannettavalla laitteella, jota käytetään kotona yhden yön ajan. Laite mittaa vartalon asennon ja hengitysliikkeet, nenän ilmavirran ja kuorsausäänet, pulssin ja veren happisaturaation.

Mistä muusta voi olla kyse?

Epänormaalin päiväväsymyksen muu syy voi olla liian vähäinen uni monesta muusta syystä: vuorotyö, mielenterveysongelmat, kehon kiputila, kahvin, alkoholin tai unilääkkeiden liiallinen käyttö tai ehkä vain tapa valvoa myöhään yhdistettynä aikaisiin aamuihin. On myös olemassa muita harvinaisempia uni- ja hengityshäiriöiden muotoja, jotka poissuljetaan tutkimuksella.

Miten uniapneaoireyhtymää hoidetaan?

Kuten aiemmin todettiin, on olemassa useita elämäntapatekijöitä, jotka pahentavat obstruktiivisen uniapnean tilaa. Tämä tarkoittaa sitä, että moneen asiaan voi vaikuttaa itse voidakseen paremmin. Hoidon perustan muodostavat elintapojen muutokset, vaikka lisäksi saisikin muuta hoitoa.

  • Laihtuminen. Vahva yhteys lihavuuteen ja nykyisin saatavilla olevat tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, että laihtuminen on tärkein ja luultavasti tehokkain keino. Pysyvä ja pitkäjänteinen laihtuminen vie kuitenkin aikaa, eikä ole pystytty selvittämään, parantaako laihtuminen kaikki, jotka ovat saaneet oireita. Siksi laihdutukseen on yhdistettävä muita toimia.
  • Tupakoinnin lopettaminen. Tupakoinnin lopettamisesta saa merkittäviä terveydellisiä etuja, vaikka ei sairastaisikaan uniapneaa. Kannattaa hyödyntää saatavilla olevia apukeinoja.
  • Nukkumistavat. Unen tulisi olla mahdollisimman hyvää. Itselleen on annettava aikaa nukkua kunnolla!
  • Selällään nukkumista on vältettävä mahdollisuuksien mukaan, ja välttämistä voi harjoitella erilaisilla keinoilla. Yksi tapa on esimerkiksi koittaa nukkumista selkään tiukasti kiinnitetyn pehmeän repun kanssa, jonka sisällä on tyyny. Se tekee selälleen kääntymisen mahdottomaksi.
  • Nenän laajentaminen. Apteekista voi ostaa yksinkertaisia apuvälineitä.
  • Alkoholia ja unilääkkeitä on syytä käyttää varoen.

Mitä lääkäri voi tehdä?

  • Obstruktiiviseen uniapneaan ei ole lääkettä.
  • Jos laihtuminen ei onnistu, kannattaa kysyä apua lääkäriltä.
  • Purentakisko auttaa tuomaan alaleukaa eteenpäin ja pitämään hengitystiet vapaina. Kiskon valmistaa hammaslääkäri, ja joillain potilailla se vaikuttaa tehokkaasti sekä kuorsaukseen että obstruktiiviseen uniapneaan.
  • Ylipainehengityshoito CPAP (continuous positive airway pressure). Potilas nukkuu nenämaskin kanssa, joka on yhdistetty letkulla pieneen sähköiseen kompressoriin. Laitteesta tulee ilmavirta, jolloin potilas hengittää jatkuvasti ​​pienellä ylipaineella. Tällä tavoin hengitysteiden ilmanpaine on korkeampi kuin huoneen ilmanpaine, mikä estää hengitysteitä painumasta kasaan. Kun CPAP-hoito toimii hyvin, monet potilaat kokevat unenlaadun paranevan huomattavasti ja tuntevat itsensä pirteämmiksi päivällä.
  • Leikkaus. Suurentuneiden nielurisojen ja polyyppien poistaminen voi auttaa. Tehokkainta se on uniapneaa sairastaville lapsille. Leikkaus, jossa eri tavoin laajennetaan hengitysteitä, voi olla hyödyllinen myös aikuisille erityisesti siinä tapauksessa, että leuoissa tai nielussa on virheasentoja tai epämuodostumia, mutta se on harvoin ensisijainen vaihtoehto.

Mikä on sentraalinen uniapnea?

Sentraalinen uniapnea on uniapnean harvinaisempi muoto, jossa aivoista tuleva hengityssignaali on virheellinen. Potilaalla on toistuvasti huonompia keuhkotuuletuksen jaksoja ja siten huonompi ilmakaasujen vaihtuvuus.

Sentraalista uniapneaa voi esiintyä potilailla, joilla on myös obstruktiivinen uniapnea. Sentraalista uniapneaa voi ilmetä oleskeltaessa erittäin korkealla, tiettyjen huumeiden käytön yhteydessä ja hyvin yleisesti potilailla, jotka sairastavat sydämen vajaatoiminta.

Chayne-Stokesin hengitys on tyypillinen sentraalisesta uniapneasta kärsivillä potilailla, jotka sairastavat sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa tai joilla on ollut aiemmin aivohalvaus. Chayne-Stokesin hengitykselle on ominaista, että hengitysliikkeet ensin lisääntyvät ja sitten vähenevät asteittain ja muuttuvat sentraaliseksi apneaksi ilman rintakehän liikkeitä. Sentraalista uniapneaa esiintyy huomattavasti useammin miehillä.

Sentraalisen uniapnean oireet ovat samat kuin obstruktiivisen uniapnean. Hoitona on elintapojen muutos, erityisesti laihduttaminen ja hengitykseen vaikuttavien lääkkeitä tai huumeiden välttäminen ja CPAP-laitteen käyttö. Jotkut potilaat saattavat saada erityisen ylipainehoitolaitteen, niin kutsutun adaptiivisen servoventilaattorin (ASV). Se ei kuitenkaan sovellu sydämen vajaatoiminnasta ja sydämen vasemman kammion toimintahäiriöstä kärsiville potilaille.

Kirjoittaja: Signy Reynisdottir, ylipainoyksikön ylilääkäri, Norrtullin sairaala, Tukholma
Päivittäjä: Faris al-Khalili, kardiologian erikoislääkäri, Stockholm heart center
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

  • Avatar Pirkko Salmikivi 2019-03-20 12:30 (6 days lähtien)

    Tietoa lisää .sairastan uniapneaa.kiitos