Keliakia on lisääntynyt viime vuosina – kyseessä ei ole allergia

Keliakialiiton tutkimusten mukaan Suomessa keliakiaa sairasti vuonna 2015  kaksi prosenttia  väestöstä eli yli 100 000 henkilöä, mutta näistä vasta 36 000 henkilöä on löydetty.

Keliaakikko ei siedä gluteenia, jota on vehnää, ohraa ja ruista sisältävissä elintarvikkeissa. Keliakia on perinnöllinen ja elinikäinen sairaus.

Keliakiassa ruoan gluteeni ja samankaltaiset proteiinit vahingoittavat keliaakikon suolinukkaa ja heikentävät kehon kykyä hyödyntää ruoan eri ​ravintoaineita.

On epäselvää, miksi keliakia puhkeaa

Keliakiaa esiintyy kaikissa ikäryhmissä ihmisillä, joilla on tiettyjä perintötekijöitä ja jotka syövät vehnää, ohraa tai ruista. Toisinaan keliakia voi olla "lepotilassa" (latentti) pitkän ajan ja puhjeta sen jälkeen.

On epäselvää, miksi ja missä elämänvaiheessa keliakia puhkeaa. Se voi alkaa jo nuorena tai vasta vanhempana.

Keliakian yleistyminen Pohjoismaissa viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana selittyy osittain lääkäreiden lisääntyneen valppauden ja diagnostiikkaa helpottavien verikokeiden ansiosta. Lisäksi esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa on selviä viitteitä gluteeni-intoleranssin todellisesta kasvusta, mihin vaikuttavat muuttuneet elintavat.

Keliakian oireet ovat kokonaisvaltaisia

Hoitamattoman tai diagnosoimattoman keliakian yleisimmät tunnusmerkit ovat aikuisilla seuraavat:

1. Yleinen väsymys ja voimattomuus.
2. Epäselvät suolisto-ongelmat, kuten löysä uloste, ilmavaivat ja vatsakipu.
3. Raudan ja vitamiinien puute.

Diagnoosi tehdään kudosnäytteen perusteella

Keliakiadiagnoosi edellyttää kudosnäytteen (biopsia) ottamista ohutsuolesta, yleensä pohjukaissuolesta. Mikäli lääkäri epäilee keliakiaa, hän tilaa ensin vasta-aineverikokeen, josta käytetään nimitystä tTG.

Kudosnäyte ohutsuolen limakalvosta otetaan mahdollisesti heti, yleensä gastroskopian yhteydessä. Gastroskopia on ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tutkimus ohuella ja joustava letkulla, jonka päässä on kamera.

Diagnoosi varmistuu, kun näytteet normalisoituvat ja oireet menevät ohi henkilön syötyä jonkin aikaa täysin gluteenitonta ruokaa. On tärkeää muistaa, että gluteenittoman ruokavalion noudattaminen omin päin ennen tutkimuksia voi haitata taudin toteamista.

Keliakiaa hoidetaan ruokavaliolla

Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla, joka normalisoi suolen toiminnan useimmilla henkilöillä (erityisen nopeasti lapsilla). Gluteeniton ruokavalio tarkoittaa, että on vältettävä ruokia, jotka sisältävät vehnää, ohraa tai ruista.

Ennen kuin ruokavaliota ryhtyy noudattamaan, on syytä olla yhteydessä ravitsemusterapeuttiin, joka neuvoo, miten koostetaan tasapainoinen gluteeniton ruokavalio. Häneltä saa myös tietoa gluteenin esiintymisestä erilaisissa markkinoilla olevissa tuotteissa.

Gluteenitonta ruokavaliota on noudatettava koko elinikä, ja sitä on tuettava säännöllisillä lääkärikäynneillä. Gluteeniton ruokavalio voi sisältää vähän kuitua, mikä voi aiheuttaa erilaisia häiriöitä suolen toimintaan.

Gluteeniton ruokavalio tarkoittaa myös tiettyjen vitamiinien vähäisempää saantia ja siksi tarvitaan usein B-vitamiinilisää.

Gluteenin välttäminen poistaa oireet

Tänä päivänä keliakiadiagnoosin saavien lasten ja aikuisten tulevaisuuden näkymät ovat samat kuin ikätovereilla, jos he välttävät gluteenia. Keliakia on siis suhteellisen hyvänlaatuinen tila, johon liittyy vähän vakavia komplikaatioita, vaikka gluteenittoman ruokavalion noudattaminen voi pitkällä aikavälillä tuntua hankalalta.

Keliaakikko saattaa tulla väärinymmärretyksi ja toisinaan tuntea itsensä alakuloiseksi. Tämä korostaa säännöllisten lääkärikäyntien sekä gastroenterologin tekemän tutkimuksen tarvetta, mikäli gluteeniton ruokavalio ei enää tunnu auttavan.

Kokemus on osoittanut, että herkkyys ruoan gluteenille vaihtelee aikuisten ja lasten välillä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että yksittäiset gluteenijäljet eivät vahingoita suolinukkaa. Tulosten perusteella on kuitenkin vaikea määritellä pienintä ”riskitöntä” määrää, minkä takia turvallisinta on välttää kokonaan vehnää, ohraa ja ruista.

Tulevaisuudessa gluteeni-intoleranssiin on toivottavasti lääkitys.

Keliakialiitto>>

Asiantuntijat:  Dosentti Claes Hallert, vatsan ja suoliston asiantuntija ja  Mikael Lördal, Karoliinisen yliopistosairaalan gastrokeskuksen ylilääkäri 
Toimittanut: Lotta Laine
Kuvitus: iStockphoto