Ärtyvän suolen oireyhtymä saadaan usein kuriin ruokavaliomuutosten avulla
Tietoa | Ärtyvä suoli

Ärtyvän suolen oireyhtymä saadaan usein kuriin ruokavaliomuutosten avulla

Ärtyvän suolen oireyhtymä aiheuttaa yleensä vatsakipua ja ulostemuutoksia. Tila on toiminnallinen eli suolesta ei löydy tulehdusta.

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on vaaraton tila, johon liittyy muutos paksusuolen herkkyydessä ja suolen supistelua. Se aiheuttaa vatsakipua ja muutoksia ulosteeseen, ripulia tai kovaa ulostetta. Oireet ilmenevät tyypillisesti ruokailun jälkeen tai stressin yhteydessä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä ei ole tarttuva tai perinnöllinen. Sairaus on 3–4 kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. Väestöstä 15–20 prosentilla on ärtyneen suolen kaltaisia oireita.

Ärtyvän suolen oireyhtymän syy on tuntematon

Ärtyvän suolen oireyhtymän syytä ei tiedetä. Arvellaan, että oireita aiheuttavat erilaiset motorisen ja sensorisen hermoston toimintaan vaikuttavat tekijät. Nykyisen tutkimuksen mukaan suolen bakteerikasvusto vaikuttaa oireisiin.

Oireyhtymä aiheuttaa kiusallisia vatsavaivoja

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet alkavat yleensä nuorella aikuisiällä ja kestävät usein monia vuosia. Oireita voivat olla

  • vatsavaivat tai vatsakivut. Kipu tuntuu kouristeluna suolistossa, yleensä vatsan vasemmassa alaosassa. Kouristelut tulevat tyypillisesti aterian jälkeen ja häviävät usein ulostamisen jälkeen tai kun kaasua on päässyt ulos.
  • vaikutus ulosteeseen. Kolmasosa sairastuneista kärsii ripulista, kolmasosa ummetuksesta ja kolmasosalla on vaihtelevasti ripulia ja ummetusta.
  • pahoinvointi, turvotus ja ilmavaivat.

Oireyhtymän oireet vaihtelevat usein päivästä toiseen, mutta pysyvät pääsääntöisesti monia vuosia.

Miten ärtyvän suolen oireyhtymän voi välttää?

Koska ärtyvän suolen oireyhtymän syytä ei tiedetä, sairautta ei voi parantaa tai ehkäistä. Oireiden uskotaan johtuvan suolen aistisolujen yliherkkyydestä.

Yleisenä ohjeena kehotetaan noudattamaan säännöllisiä ruoka-aikoja, terveellisiä ruokailutottumuksia ja välttämään stressiä, joka voi heikentää suolen autonomisen hermoston toimintaa yleisesti.

Ärtyvän suolen oireyhtymä todetaan poissulkemalla muut syyt

Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosi määritellään tyypillisten oireiden perusteella ja tiettyjen tutkimusten jälkeen, joilla poissuljetaan oireiden muut syyt. Tavallisia tutkimuksia ovat peräsuolen tähystys eli rektoskopia tai paksusuolen tähystys eli koloskopia.

Lääkäri pyrkii poissulkemaan oireiden muut syyt, kuten laktoosi-intoleranssin (laktaasinpuutos, joka heikentää kykyä hajottaa laktoosia, maitosokeria, ruoansulatuskanavassa), keliakian, mahahaavan, infektiot, loiset ja tulehduksellisen suolistosairauden (haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti).

FODMAP-ruokavalio voi helpottaa oireita

Viime vuosina on huomattu, että ärtyvän suolen oireyhtymän ilmavaivat ovat yhteydessä ravinnon tiettyihin imeytymättömiin hiilihydraatteihin, jotka kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen. Kun suolibakteerit käyttävät hiilihydraatteja ravinnokseen, syntyy runsaasti suolikaasuja.

Oireita aiheuttavia hiilihydraatteja ovat etenkin muutaman sokeriyksikön kokoiset fruktaanit, raffinoosi ja monet sokerialkoholit (ksylitoli, laktiloli, sorbitoli, mannitoli jne.). Näitä hiilihydraatteja kutsutaan yhteisellä nimellä FODMAP-hiilihydraateiksi.

Täydellinen FODMAP-hiilihydraattien välttäminen on mahdotonta eikä siihen usein ole tarvettakaan. Yksinkertainen keino vähentää FODMAP-hiilihydraatteja on välttää seuraavia elintarvikkeita:

  • Palkokasveja (linssit, pavut, herneet)
  • Sipulikasveja
  • Kaaleja
  • Makeisia ja muita tuotteita, joissa on ksylitolia, sorbitolia, mannitolia tai maltitolia
  • "Vatsajugurtit" ja "terveysjuomat", jotka sisältävät lisättyjä kuituja, inuliinia ja frukto-oligosakkarideja (FOS)
  • Laktoosia eli maitosokeria (siirtyä laktoosittomiin maitotuotteisiin)

Jos edellä mainittujen ruokien välttäminen ei vähennä oireita, voi kokeilla ruokavalion tiukentamista. FODMAP-hiilihydraatteja on melko runsaasti myös vehnästä, rukiista ja ohrasta valmistetuissa viljatuotteissa (leivät, hiutaleet, murot, puurot, leivonnaiset), omenassa, päärynässä, kirsikassa, luumussa, vesimelonissa, parsassa, artisokassa ja sienissä. Jos tarvitaan näin suuria muutoksia ruokavaliossa, on syytä kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen, jolloin varmistetaan ruokavalion turvallisuus.

Myös seuraavat neuvot voivat auttaa:

  • Kannattaa välttää rasvaisia ​​ruokia, jotka usein pahentavat oireita.
  • Suurten aterioiden sijaan on parempi syödä säännöllisesti: aamiainen, lounas, päivällinen sekä kahdesta kolmeen välipalaa joka päivä.
  • Ravitsemusterapeutin antamat ruokavalio-ohjeet ovat usein tehokkaita.

Lääkehoito ei yleensä ole tehokas vaihtoehto

  • Suolten supistelua vastaan on lääkkeitä, mutta ne eivät kuitenkaan ole kovin tehokkaita. Masennuslääkkeillä voi pieninä annoksina olla rauhoittava vaikutus. Yksittäisillä henkilöillä voivat toimia antikolinergiset kouristuksia vähentävät lääkkeet.
  • Jos eniten ongelmia aiheuttaa ripuli, "pysäyttävillä" lääkkeillä (loperamidi, kolestyramiini) voi olla hyvä vaikutus.
  • Jos eniten ongelmia aiheuttaa ummetus, tehokas aine voi olla suolen sisältöä pehmentävä liukeneva kuituvalmiste, joka ei rupea käymään bakteerikannan vaikutuksesta.
  • Jos ei käytä maitotuotteita, on varmistettava riittävä päivittäinen kalsiumin saanti (800–1 000 mg).

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos

  • esiintyy myös muita oireita, esimerkiksi laihtumista ja väsymystä.
  • ulosteessa on verta.
  • suolen toiminta on hiljan muuttunut (ripulitaipumusta tai ummetusta) ja jatkunut muutamia viikkoja.
  • suvussa esiintyy paksusuolen tai munasarjojen syöpää.
  • vaivat jatkuvat hankalina omahoidosta huolimatta.

Liikunta ja stressin välttäminen auttavat

  • Aktiivisuus ja liikunta ovat tärkeitä ärtyvän suolen oireyhtymässä, koska ne vahvistavat ja edistävät suolen toimintaa.
  • Stressiä on vähennettävä. Stressin hallintaan on olemassa erilaisia ​​menetelmiä, kuten meditaatio, hypnoosi ja kognitiivinen käyttäytymisterapia.
  • Ruokavaliosta ja suolen toiminnasta kannattaa pitää päiväkirjaa, jotta näkee helpommin, mitkä ruoka-aineet ja tilanteet aiheuttavat oireita.

Kirjoittajat: Torben Nathan, laillistettu lääkäri, Carl J. Brandt, laillistettu lääkäri
Päivittäjä: Mikael Lördal, Karoliinisen yliopistosairaalan gastrokeskuksen ylilääkäri
Muut lähteet: Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto

Lue myös: Kimillä on ollut ärtyvä suoli jo 30 vuotta: "Punainen liha on vatsalle vaikea"

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja