Väsymystä, painonnousua – kilpirauhasen vajaatoimintaa voi olla vaikea tunnistaa

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan riittävästi kahta aineenvaihduntahormonia, tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3).

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta se on yleisin 40–70-vuotiailla naisilla. Hidas aineenvaihdunta aiheuttaa erilaisia ​​oireita, tyypillisesti väsymystä, painonnousua ja palelemista.

Riski sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan on suurempi, jos sairastaa jotain toista autoimmuunisairautta tai jos suvussa jollain muulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisimmät syyt ovat seuraavat:

• krooninen kilpirauhastulehdus autoimmuunityreoidiitti, jota kutsutaan myös Hashimoton tyreoidiitiksi
• kilpirauhasen aiempi leikkaus
• aiempi hoito radioaktiivisella jodilla
• synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta
• aiempi hoito tietyillä lääkkeillä
• aiempi suuri määrä jodia (esimerkiksi luontaishoitotuotteet, varjoaine)
• aiempi raskaus (yleensä väliaikainen).

Milloin on syytä epäillä kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Oireet tulevat yleensä vähitellen pitkän ajan kuluessa. Ne ovat melko epämääräisiä ja voidaan siksi sekoittaa helposti tavallisiin iän mukana tuleviin vaivoihin erityisesti vanhuksilla.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan tyypillisiä oireita ovat

• väsymys
• paleleminen
• painonnousu
• ummetus
• kuiva iho
• käheä ja syvä ääni
• hiusten oheneminen
• kuukautiskierron häiriöt
• hedelmättömyys
• alakuloisuus
• muistivaikeudet

Miten lääkäri tekee diagnoosin?

Diagnoosi tehdään mittaamalla trijodityroniinin (T3), tyroksiinin (T4) ja tyreotropiinihormonin (TSH) pitoisuus verinäytteestä. TSH säätelee T3:n ja T4:n pitoisuuksia, ja sitä erittyy aivolisäkkeestä. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa T3- ja T4-arvot ovat matalia, kun taas TSH-arvo on korkea.

Usein analysoidaan lisäksi TPO-vasta-aineet kilpirauhasen vajaatoiminnan syyn määrittämiseksi. Joskus kilpirauhaselle tehdään lisätutkimuksia, kuten ultraäänitutkimus, tai otetaan koepala.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilla

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan kerran päivässä tablettina otettavalla tyroksiinihormonilla.  T4-lääkitys aloitetaan yleensä pienellä annoksella, jota vähitellen nostetaan. Oikean annoksen löytymiseen ja olotilan normalisoitumiseen voi mennä kauan. Raskauden aikana kilpirauhashormonien tasoja seurataan erityisen huolellisesti.

Tabletti otetaan tyhjään vatsaan, eikä samanaikaisesti saa ottaa kalsium-, magnesium- ja rautatabletteja. Muut lääkkeet saattavat vaikuttaa tyroksiinihormonin imeytymiseen, joten jos käytössä on muita lääkkeitä, asiasta on neuvoteltava lääkärin kanssa.

Tableteilla ei käytännössä ole sivuvaikutuksia, mutta liian nopean ja hitaan aineenvaihdunnan oireista on oltava tietoinen, sillä ne voivat olla merkki siitä, että tyroksiinihormonin annosta on muutettava. Hoito tyroksiinihormonilla on useimmiten elinikäinen.

Hoito tyroksiinihormonilla toimii hyvin useimmille, mutta pieni osa ei saavuta hyvää elämänlaatua, voimia ja henkistä hyvinvointia. T3:n (liotyroniini) lisäämistä on tutkittu lukuisissa tutkimuksissa ristiriitaisin ​​tuloksin. Jos T4-hoito sopii hyvin ja muut syyt huonolle voinnille on poissuljettu, voidaan harkita lyhytaikaista hoitoa T3:lla.

T3-hoidolle ei ole vahvaa tieteellistä tukea, eikä pitkäaikaisia turvallisuustietoja ole lainkaan. T3-valmisteita aloitettaessa suositellaan kilpirauhastautien hoitoon perehtyneen lääkärin konsultaatiota.

Kirjoittaja: Charlotte Höybye, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, Karoliinisen yliopistosairaalan ylilääkäri ja dosentti, Solna
Kuvitus: iStockphoto