Millainen ravinto tukee kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoa?
Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voi ehkäistä eikä parantaa ruokavaliolla, mutta oikeanlainen ravinto on tärkeä osa taudin hoitoa. Parhaiten tähän sopii sydänystävällinen ruokavalio.
Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastuttaa aineenvaihduntaa, jolloin painoa kertyy tavallista helpommin. Myös veren kolesterolitaso nousee ja verensokeria voi olla vaikea pitää tasapainossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusasiantuntija Heli Reinivuo kertoo, millainen ravinto tukee kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoa.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
– Sydänystävällinen ruokavalio auttaa pitämään painoa kurissa. Alkuun voi olla tarpeellista myös laihduttaa, mutta ruokavalintojen pitäisi olla sellaisia, ettei ainakaan tulisi lisää painoa, Reinivuo sanoo.
Sydänystävälliseen ruokavalioon kuuluu paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja, kalaa, täysjyväviljoja, siemeniä, pähkinöitä ja kasviöljyjä. Annoksen koostamisessa kannattaa noudattaa lautasmallia: puolet kasviksia, neljäsosa proteiinia ja neljäsosa hiilihydraattia, mielellään täysjyväviljaa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi hidastaa suolen toimintaa ja aiheuttaa ummetusta. Tällöin ruokavalioon on hyvä lisätä ekstrakuitua täysjyväviljan muodossa ja kiinnittää huomiota riittävään veden saantiin, mikä auttaa vatsantoiminnassa.
Riittävästi jodia
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavan on erityisen tärkeää varmistaa jodin saanti, mikä onnistuu yleensä, kun ruokavalioon kuuluu maitotuotteita ja munia. Kotona ruokaa laittaessa kannattaa suosia jodioitua suolaa, mutta suolan käyttöä ei kannata lisätä yli suositusten. Jodin saantisuositus on 150 mikrogrammaa päivässä ja määrää ei kannata ylittää, sillä jodin liikasaanti voi pahimmillaan johtaa kilpirauhasen toiminnan lisähäiriöihin.
Vitamiinien ja hivenaineiden saannista kannattaa keskustella hoitohenkilökunnan kanssa, jos ruokavalio on rajoittunut. Esimerkiksi vegaani tarvitsee todennäköisesti jodivalmisteen, josta kannattaa keskustella hoitohenkilökunnan kanssa.
– D-vitamiinin saantisuositus on kilpirauhasen vajaatoiminnassa sama kuin muillakin, kymmenen mikrogrammaa vuorokaudessa. Talvella voi olla tarpeen ottaa käyttöön D-vitamiinilisä.
Ruokavaliota ei kannata rajoittaa liikaa
Diabeteksen, sydäntautien ja myös kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon näkee välillä suositeltavan niin sanottua ketogeenistä ruokavaliota, joissa hiilihydraattien määrä karsitaan lähes nollaan. Heli Reinivuo ei suosittele tiukkoja rajoituksia.
– Kovin tiukkaa ruokavaliota voi olla vaikea noudattaa, ja tästä voi koitua stressiä. Stressi vaikuttaa aineenvaihduntaan ja voi sotkea sitä entisestään.
Hiilihydraatteja voi myös olla vaikeaa vältellä loppuelämänsä. Näin ollen ketogeenisellä dieetillä mahdollisesti pudotetut kilot palaavat usein helposti, kun siirrytään sallivampaan ruokavalioon.
– Jos halutaan pudottaa painoa, on parempi rajoittaa sokeria ja rasvaisia herkkuja, pienentää annoskokoja ja pitää ateriarytmi säännöllisenä. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa pätevät samat painonhallinnan keinot kuin muutenkin.
Lue, mitä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa pitää ottaa huomioon.
Yhteistyössä Suomen Kilpirauhasliitto
Kuvitus: Shutterstock
-
Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan oireet voivat olla niukkoja – sairaus havaitaan usein sattumalta
Tauti on harvoin vakava, mutta voi vaatia leikkaushoitoa, mikäli sairaus aiheuttaa voimakkaita oireita.
-
Kaulan alueen leikkaus- tai sädehoito voi laukaista lisäkilpirauhasen vajaatoiminnan
Lisäkilpirauhasten poisto tai vaurioituminen voi johtaa tarkkaa hoitoa vaativaan kalsiumin puutokseen.
-
Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito johtaa usein vajaatoimintaan
Kilpirauhasen häiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia oireita. Liikatoiminnan syntymistä ei voi ehkäistä elintavoilla tai muilla toimilla.
-
Jodin puutos voi sairastuttaa kilpirauhasen
Jodi on tärkeä kivennäisaine, jota kilpirauhanen tarvitsee tuottaakseen hormoneja. Maitotuotteet, kananmunat sekä kala ovat tärkeitä jodin lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa.