Narskuttelu kipeyttää lihaksia ja kuluttaa hampaita – mutta voiko bruksismista olla hyötyä?
Tietoa | Terve suu

Narskuttelu kipeyttää lihaksia ja kuluttaa hampaita – mutta voiko bruksismista olla hyötyä?

Bruksismista kärsivä narskuttelee tai puree hampaitaan voimallisesti yhteen. Bruksismi voi kuluttaa hampaita, mutta nykytiedon valossa vaivalla on hyvä tarkoitus.


Julkaisupäivä: 26.2.2018
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Bruksaus on varsin yleinen vaiva, jota esiintyy lievänä ajoittain lähes kaikilla. Aikuisista noin 5–10 prosenttia kärsii niin hankalasta bruksismista, että se vaatii hoitoa.

Bruksismi on voimakkaasti perinnöllinen taipumus, jota esiintyy eniten alle 50-vuotiailla. Hampaiden narskuttelu on yleisintä öisin, mutta sitä voi tapahtua myös päiväsaikaan.

Bruksismia ei välttämättä tunnista itse, mutta hammaslääkäri voi huomata sen hampaiden kulumisesta. Bruksaaja itse voi tuntea kipua ja jäykkyyttä puremalihaksissa, ja kumppani voi huomauttaa yöllisestä kovaäänisestä narskuttelusta.

Onko bruksaamisen taustalla tarpeellinen mekanismi?

Purentavirheiden on aiemmin ajateltu olevan merkittävä syy hampaiden narskuttelulle. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan vahvista tätä oletusta.

– Huono purenta ei suinkaan aina ole yhteydessä kipuihin, ja toisaalta hyvästä purennasta huolimatta suussa tai leuassa voi tuntua kipua, sanoo kipuun erikoistunut hammaslääketieteen tohtori Marina Kuhlefelt.

Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että bruksismi on keskushermoston säätelemä tapahtuma, jota ei varsinaisesti voi parantaa. Sille altistavat etenkin stressi, ahdistuneisuus, tietyt persoonallisuustyypit (esimerkiksi perfektionismi), tupakointi sekä runsas alkoholin ja kofeiinin käyttö.

Bruksismi saattaa jopa olla hyödyllistä, sillä se on yhdistetty esimerkiksi uniapneaan. Näin ollen bruksismi olisi ainakin osittain unen aikainen suojamekanismi, heräämisvaste. Oletetaan, että bruksismin avulla keho reagoi esimerkiksi uniapnean hengityskatkokseen laukaisemalla hengityksen tai refluksitaudin aiheuttamaan mahansisällön nousemiseen käynnistämällä nielemisreaktion.

Hankalat oireet vaivaavat monia

Vaikka taustalla olisikin hyödyllinen syy, bruksaaminen aiheuttaa hankalia oireita. Narskuttelu lisää hampaiden, puremalihasten ja leukanivelten rasitusta.

Yksi yöaikainen narskuttelukerta voi kestää noin 10–40 sekuntia, ja koko yön aikana hampaiden narskuttelua voi kertyä yhteensä noin 10–15 minuuttia. Bruksismin arvioidaan aiheuttavan ainakin kolminkertaisen purentarasituksen verrattuna normaaliin ruoan pureskeluun ja nielemiseen.

Narskuttelu voi aiheuttaa heijastekipuja kaulan, kallonpohjan ja hartioiden alueelle. Lisäksi se voi aiheuttaa päänsärkyä, korvasärkyä ja puremalihasten kosketusarkuutta.

Hampaiden epänormaali kuluminen, hampaiden ja paikkojen lohkeaminen sekä kielen reunoilla näkyvät uurteet ja poskien sisäpinnalla näkyvät purujäljet ovat tyypillisiä merkkejä bruksismista. Pitkään jatkuessaan bruksismi voi jopa altistaa leukaniveloireille ja -sairauksille, kuten osteoartriitille tai osteoartroosille.

Purentakisko tasapainottaa purentaa ja vähentää oireita

purentakiskon asentaminen

Bruksismin oireita on mahdollista hoitaa ja ehkäistä. Yleisin hoitokeino, josta on myös paras tutkimusnäyttö, on purentakisko.

Kiskon saamiseksi hammaslääkäri tekee suun, puremalihasten ja leukanivelten toiminnan tutkimuksen. Tämän jälkeen hän ottaa jäljennökset hampaista, ja hammasteknikko valmistaa kiskon hammaslääkärin antamien ohjeiden mukaan.

– On parempi purra kiskoa kuin hampaita. Kisko tasapainottaa purentaa, estää hampaiden kulumisen ja rentouttaa lihaksia, Kuhlefelt sanoo.

Purentakiskoa käytetään yleensä öisin, mutta sitä voi käyttää tarvittaessa myös päiväsaikaan. Kiskon käyttö näyttäisi vähentävän hampaiden narskuttelua ja siten helpottavan muun muassa puremalihas- ja leukanivelkipuja.

Jatkossa kisko kannattaa aina ottaa mukaan hammaslääkärille, jotta voidaan tarkistaa, että se on edelleen sopiva ja toimiva.

Stressin välttäminen auttaa

Tiedetään, että stressi lisää bruksismia, joten erilaiset rentoutusharjoitukset ja stressin välttäminen voivat helpottaa myös narskuttelua. Tutkimusnäyttöä on myös akupunktion hyödyistä bruksismin hoidossa.

Lihasarkuuteen ja -jäykkyyteen voi hakea apua purentaperäisiin kipuihin erikoistuneelta fysioterapeutilta tai hierojalta. Kipeytyneiden lihasten käsittely laukaisee jännitystä. Myös venyttelystä tai kylmä- tai lämpöhoidosta voi olla apua.

Bruksismin hoidossa voidaan joissain tilanteissa käyttää lääkehoitoa. Tavalliset särkylääkkeet helpottavat lihassärkyä, ja pahimpiin lihasjännityksiin on mahdollista käyttää esimerkiksi lihasrelaksantteja. Pitkäaikaisessa kivun hoidossa käytetään pieniä annoksia trisyklisiä masennuslääkkeitä, mutta tutkimusnäyttö hoidon taustalla ei ole kovin vahvaa.

Joillakin vaikea-asteisesta bruksismista kärsivillä hammasten narskutusta on hoidettu botuliinitoksiinilla, jonka vaikutus perustuu lihasten toiminnan väliaikaiseen lamauttamiseen. Hoidon haittoja ovat muun muassa puremalihasten heikkous, jolloin esimerkiksi syöminen vaikeutuu.

Muut lähteet: Terveyskirjasto, Webdento
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja