Antihistamiini avuksi aggressiivisten aivosyöpäsolujen kukistamiseen?
Tutkimus | Syöpä |

Antihistamiini avuksi aggressiivisten aivosyöpäsolujen kukistamiseen?

Helsingin yliopiston tutkijat löysivät heikon kohdan pahanlaatuisen aivosyövän, glioblastooman, kasvainsoluista, ja he löysivät myös keinon, jolla syöpäsolun heikkoon kohtaan voi iskeä.


Julkaisupäivä: 14.5.2019
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Glioblastooma on aikuisten yleisin ja samalla pahanlaatuisin aivokasvain, eikä siihen ole toistaiseksi olemassa parantavaa hoitoa. Kirurgisesti glioblastoomaa ei pystytä kokonaan poistamaan, koska kasvainsolut tunkeutuvat tehokkaasti muun kudoksen joukkoon ja leviävät aivojen eri alueille. Solut ovat lisäksi hyvin vastustuskykyisiä olemassa oleville lääkehoidoille.

Tutkijat ovat jo pitkään etsineet glioblastoomasoluista sellaisia heikkouksia, joihin pystyttäisiin kohdistamaan tehokkaita hoitoja. Soluviljelmissä ja hiirimallissa tehdyissä tutkimuksissa tulokset olivat lupaavia.

Professori Pirjo Laakkosen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on jo aiemmin havainnut, että pienen rasvahappoja sitovan proteiinin (MDGI, toiselta nimeltään FABP3) ilmentyminen glioblastoomasoluissa lisää solujen kykyä tunkeutua kudoksiin, ja on yhteydessä potilaan huonompaan ennusteeseen.

– Uusi tutkimuksemme paljasti, että glioblastoomasolut ovat riippuvaisia MDGI-proteiinia tuottavan geenin ilmentymisestä. Geenin toiminnan estäminen johtaa kasvainsolujen kuolemaan, Laakkonen kertoo.

Uusi keino syöpäsolujen tuhoamiseksi

MDGI-proteiinin puuttuminen johti kasvainsolujen sisällä olevien puhdistusorganellien, lysosomien, kalvojen hajoamiseen, jolloin lysosomien sisältämät happamat ja proteolyyttiset entsyymit vuotivat solulimaan ja laukaisivat samalla solukuoleman.

Solujen kuolemaan johtavan mekanismin tarkempi tutkiminen paljasti, että MDGI:n hiljentäminen aiheutti muutoksia glioblastoomasolujen lysosomien fosfolipidikoostumuksessa. Erityisesti ravinnosta saatavan, ihmiselle välttämättömän linolihapon kuljetus solun ulkopuolelta solun sisälle häiriintyi, ja tämän seurauksena lysosomien kalvon rasvahappokoostumus muuttui merkittävästi. Tämä muutos ilmeisesti lisäsi lysosomin kalvon läpäisevyyttä.

Antihistamiini iski syöpäsolun heikkoon kohtaan

Erityisen kiinnostavaa havainnossa on se, että glioblastoomasolujen lysosomien vuotamisesta johtuva solukuolema voidaan aktivoida veri-aivoesteen läpäisevillä lääkkeillä. Laakkosen ryhmä käytti tutkimuksessaan antihistamiineihin kuuluvaa klemastiinia.

Soluviljelmissä klemastiini aiheutti glioblastoomasoluissa lysosomivälitteisen solukuoleman jo sellaisina pitoisuuksina, joilla ei ollut merkittävää vaikutusta erityyppisiin terveisiin soluihin. Hiirikokeissa klemastiini vähensi erittäin tehokkaasti aivokasvainten leviämistä ja lisäsi eläinten selviytymistä. Kaikkein invasiivimmassa aivokasvainmallissa klemastiinin annostelu johti koko kasvaimen häviämiseen.

Laakkonen sanookin, että antihistamiineja ja muita veri-aivoesteen läpäiseviä lääkeaineita voidaan harkita käytettäväksi glioblastoomapotilaiden vakiintuneen hoidon rinnalla tehostavana hoitona.

Tutkimus on julkaistu EMBO Molecular Medicine -tiedelehdessä.

Kommentoi tätä artikkelia

  • Avatar Aila Peltola 2019-05-21 12:28 (5 days lähtien)

    Elän täl jetkel epätietoisuudessa