Alzheimerin ja pienten suonten taudin yhdistelmä hidastaa ajattelua
Tietoa | Alzheimer

Alzheimerin ja pienten suonten taudin yhdistelmä hidastaa ajattelua

Alzheimerin taudin rinnalla voi olla liitännäissairauksia, joista yleisin on aivojen pienten suonten tauti. Yhdistelmässä muistioireiden rinnalla kulkee heikentynyt toiminnanohjaus.

Alzheimerin taudin ja pienten suonten taudin yhdistelmä koskettaa kymmeniätuhansia potilaita, se on merkittävä erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä ja saattaa olla tulevaisuudessa yleisin etenevän muistisairauden alalaji.

Pienten suonten tauti havaitaan usein tilanteessa, jossa iäkäs henkilö joutuu sairaalaan esimerkiksi tulehdussairauden tai luunmurtuman takia ja hoitojakson aikana ilmaantuu sekavuutta. Tuolloin tehdään pään tietokonekuvaus, ja siinä näkyvät pienten suonten taudille tyypilliset muutokset. Ne ovat usein kehittyneet hitaasti vuosien aikana ilman sellaisia oireita, että ne olisivat aiemmin tuoneet lääkäriin.

Toinen pienten suonten taudin ilmenemismuoto on äkillinen aivohalvaus, jonka oireena voi olla esimerkiksi raajan heikkous. Pienten suonten taudin aiheuttama aivoinfarkti voi olla se tekijä, joka tekee piilevästä Alzheimerin taudista äkillisesti oireisen.

Muistioireita ja heikentynyt toiminnanohjaus

Pienten suonten tauti vaikeuttaa toiminnanohjausta ja hidastaa tiedonkäsittelyä. Sairastuneen toiminta ja ajattelu hidastuvat. Henkilön on vaikeaa asettaa tavoitteita, aloittaa toimintaa, pysyä suunnitelmissaan ja olla johdonmukainen. Esimerkiksi kauppaan lähteminen saattaa jäädä tekemättä aloitekyvyn puutteen takia.

Ero Alzheimerin tautiin on se, että Alzheimerin taudissa episodinen tapahtumamuisti on häiriintynyt. Tautiyhdistelmää sairastavalla henkilöllä ovat sekä tapahtumamuisti että toiminnanohjaus heikentyneet. Aivoverenkiertohäiriöön voi liittyä myös muita oireita, esimerkiksi kävelyn tai tasapainon häiriöitä, virtsanpidätyskyvyttömyyttä ja masennusta.

Molempiin tauteihin voi liittyä myös käytöshäiriöitä tai persoonallisuuden muutoksia. Esimerkiksi pienten suonten tautiin voi liittyä apatiaa, ja sairastunut jää helposti kotiin. Alzheimerin taudissa potilas voi toistaa yhtä ja samaa toimintoa päivästä toiseen ja olla toisinaan yliaktiivinen tai ärtynyt. Kaikki taudit ovat yksilöllisiä ja oireet vaihtelevat.

Hoidossa tiedostettava molemmat taudit

Hoidossa on tärkeää ottaa molemmat taudit huomioon ja pitää huolta potilaan yleisestä terveydentilasta. Aivoverenkiertohäiriön vaaratekijöitä kuten korkeaa kolesterolia, kohonnutta verensokeritasoa ja kohonnutta verenpainetta tulee hoitaa. Lisäksi potilaan tulee lopettaa tupakointi ja liikkua säännöllisesti.

Hoidossa tulee huolehtia hyvistä elintavoista ja kiinnittää huomio hoidettavan ympäristöön ja poistaa sieltä sellaisia tekijöitä, jotka voivat pahentaa tilannetta.

Liikunta vaikuttaa muisti- ja tiedonkäsittelyn sairauksiin ennaltaehkäisevästi jo keski-iässä. Pienenkin liikuntamäärän lisäys nykyiseen auttaa parantamaan aivoterveyttä. On terveellistä rasittaa itseään, hikoilla ja hengästyä. Suositukset riippuvat siitä, paljonko ihminen liikkuu ennestään. Niille, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan, suositellaan vähintään puoli tuntia liikuntaa kerrallaan kolme kertaa viikossa.

Hyvät elämäntavat ehkäisevät muistitoimintojen heikentymistä myös niillä, jotka ovat geneettisesti alttiita Alzheimerin taudille. Suomalaisen FINGER-tutkimuksen mukaan liikuntainterventioilla on pystytty vähentämään sairauksia niillä henkilöillä, joilla on korkea sairastumisriski. Tutkimuksessa liikunta- ja muistiharjoittelu sekä ravitsemusohjaus hidastavat sairauden etenemistä.

Tämä vahvistaa sitä näkemystä, että iäkkäillä tulisi olla liikkumiseen mahdollisimman matala kynnys. Kannattaakin miettiä, voiko ikäihmisen kotiin hankkia kuntopyörän tai käsillä poljettavan laitteen.

Oireinen pienten suonten tauti näkyy aivokuvissa

Pienten suonten tautia sairastavien aivojen tietokone- ja magneettikuvauksessa näkyy usein muutoksia valkeassa aineessa. Sen lisäksi aivoissa voi näkyä pieniä infarkteja, niin sanottuja lakunainfarkteja, ja kudoskatoa. Keskeinen tautimekanismi on aivojen syvien pienten läpäisevien verisuonten ahtautuminen.

Mikäli henkilöllä on ongelmia toiminnanohjauksessa ja tiedonkäsittelyssä, eikä kuvissa näy muutoksia, on mahdollista ottaa näyte selkäydinnesteestä, jossa hermoston rappeumat näkyvät biomarkkerimuutoksina. Jos aivoista otetuissa kuvissa eikä selkäydinnesteen biomarkkereissa näy poikkeavaa, on taustalla muu syy.

Muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmia aiheuttavat myös masennus, krooninen kipu ja uniapnea. Muistihäiriön taustalla voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta, kalsiumaineenvaihdunnan häiriö tai B12-vitamiinin puutos. Näitä syitä poissuljetaan jo alkuvaiheessa tarkalla haastattelulla ja laboratoriokokeilla.

Muistia ja tiedonkäsittelyä tutkitaan CERAD-testillä ja neuropsykologisilla tutkimuksilla. Potilasta ja hänen läheistään haastatellaan.

Asiantuntijana artikkelissa dosentti, neurologi Susanna Melkas Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä
Muu lähde: Duodecimin käypä hoito -suositus
Kuvitus: iStockphoto