Migreeni aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja – joustavuus auttaa
Tietoa | Migreeni

Migreeni aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja – joustavuus auttaa

Migreeni aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja, ja voi estää tiettyjen töiden tekemisen kokonaan. Avainasemassa ovat työelämän joustavuus ja lääkityksen onnistuminen.


Julkaisupäivä: 21.2.2019
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Työikäisistä vähintään joka seitsemäs sairastaa migreeniä, ja migreeni on kansantaloudellisesti merkittävä sairaus niin suorien kuin epäsuorienkin kustannusten kautta. Kuluja syntyy niin migreenin hoidosta kuin epäsuorasti poissaolojen myötäkin. Migreeniä sairastavilla on keskimäärin yksi sairauspoissaolo kuukaudessa.

Migreeni vaikuttaa paljon potilaan työkykyyn ja -panokseen. Kohtaus vie työkyvyn yleensä täysin, ja mitä enemmän kohtauksia potilaalla on, sitä enemmän sairaus vaikuttaa myös työhön. Kroonisesta migreenistä kärsivällä on vähintään viisitoista päänsärkypäivää kuukaudessa. Yksi kohtaus voi pahimmillaan kestää päiviä, joten poissaolot voivat olla toistuvia ja pitkiä.

Jos sairauspoissaoloja kertyy, migreenipotilas voi kokea, että hänet leimataan työpaikalla laiskaksi. Läheskään aina ei ymmärretä, että migreeni ei ole pelkkää päänsärkyä, vaan kohtaus lamaannuttaa täysin.

Migreenikohtauksen iskiessä ihminen ei ole työkykyinen. Tästä huolimatta osa potilaista menee työpaikalle laiskaksi leimautumisen pelossa. Työnteko ei ole tehokasta kohtauksen aikana, ja lisäksi kohtaus voi pitkittyä, jos sitä ei saada katkaistua varhaisessa vaiheessa.

Tasainen työ sopii parhaiten

Migreeni pysyy yleensä parhaiten hallinnassa, kun elämä on tasaista ja samat rutiinit toistuvat päivästä toiseen: herätys, ruokailu, työnteko, tauot, liikunta ja uni esiintyvät arjessa suurin piirtein samanlaisina. Tämän takia esimerkiksi vuorotyö voi olla migreenipotilaalle mahdotonta.

Kaikista parhaiten sopii sellainen työ, joka joustaa, ja jossa työaikoihin voi vaikuttaa jonkin verran itse. Jos aamulla saa migreenikohtauksen, joka loppuu parissa tunnissa, töihin voisi mennä tavallista myöhemmin ja aikatauluttaa tekemistään itse.

Taukojen pitäminen ja stressin välttäminen ovat työssä jaksamisen kannalta hyödyksi. Yleensä on parasta, jos työssä on säännöllisiä taukoja, hyvä työergonomia ja sopiva valaistus: riittämätön tai liian kirkas valaistus on monelle kohtauksen laukaiseva tekijä. Myös pitkäaikainen näyttöpäätetyö voi laukaista kohtauksen.

Vinkkejä työkyvyn parantamiseksi

Mitä voi tehdä itse?

  • Huolehdi siitä, että pidät tauot ajallaan ja vältät stressiä.
  • Pyri neuvottelemaan työnantajan kanssa sopivasta työkuormasta ja sopivista tehtävistä.
  • Kiinnitä huomiota työergonomiaan ja sopivaan valaistukseen.
  • Opettele tunnistamaan ne tekijät, jotka laukaisevat kohtauksen, ja vältä niitä.
  • Huolehdi hyvinvoinnistasi myös työajan ulkopuolella, ja opettele lääkkeettömiä stressinhallintakeinoja.

Mitä työnantaja voi tehdä?

  • Tue työntekijää, ja ota hänen sairautensa vakavasti.
  • Ole joustava, ja neuvottele työajoista ja työkuormasta työntekijän kanssa.
  • Pidä huolta työntekijöiden työergonomiasta ja tauoista. Säädettävä työpiste sopii parhaiten.

Mitä työterveyshuolto voi tehdä?

  • Ota potilaan tuntemukset vakavasti.
  • Huolehdi siitä, että potilas saa käyttöönsä toimivan lääkityksen. Migreenin hoito vaatii usein erikoislääkärin osaamista.
  • Ohjaa potilasta myös lääkkeettömien kivun- ja stressinhallintakeinojen pariin.
  • Ohjaa potilas tarvittaessa fysioterapeutin vastaanotolle. Työergonomian tarkistus voi olla paikallaan.
  • Migreeni voi lisätä työntekijän henkistä kuormaa. Keskustelu psykologin kanssa voi olla tarpeen.

 Kuvitus: Shutterstock