Aurallinen migreeni ja hormonit: millainen ehkäisy sopii? Entä hormonikorvaushoito?
Tietoa | Migreeni

Aurallinen migreeni ja hormonit: millainen ehkäisy sopii? Entä hormonikorvaushoito?

Aurallinen migreeni luo haasteita hormonivalmisteiden käyttöön. Auralliseen migreeniin liittyy suurentunut aivoinfarktiriski.


Julkaisupäivä: 6.5.2019
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Migreeniä sairastavilla on tutkittu olevan suurentunut sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin riski sukupuolesta riippumatta. Vaikka kyseessä on harvinainen tilanne, tiedetään estrogeenia sisältävien yhdistelmäehkäisyvalmisteiden suurentavan aivoinfarktin riskiä erityisesti aurallista migreeniä sairastavilla, jonka vuoksi niitä ei voi käyttää. Myös tupakointi ja muut verenkiertoelimistön riskitekijät suurentavat aivoinfarktin riskiä.

Neurologi Marja-Liisa Sumelahti kertoo, miten aurallinen migreeni vaikuttaa hormonivalmisteiden valintaan.

Millaisen ehkäisyn aurallista migreeniä sairastava voi valita?

Koska aurallista migreeniä sairastavan naisen ehkäisymahdollisuudet ovat rajoittuneet, suositellaan gynekologin arviota. Keltarauhashormonivalmisteet yleensä sopivat aurallista migreeniä sairastavalle. Valittavana on joko minipilleri, kierukka tai kapseli. Pilleri otetaan päivittäin samaan aikaan, mikä on tärkeää paitsi ehkäisyn luotettavuuden myös vuotojen säännöllisyyden takia. Ihon alla vaikuttavan kapselin ehkäisyteho kestää valmisteen mukaan 3–5 vuotta. Hormonikierukasta keltarauhashormoni imeytyy kohtuontelon limakalvon kautta.

Käytettävissä ovat myös mekaaniset ehkäisymenetelmät kuten kondomi, pessaari ja spermisidit, joskin jälkimmäisten saatavuus on Suomessa melko heikkoa. Kondomi on huolella käytettynä luotettava menetelmä, joka lisäksi ehkäisee sukupuoliteitse tarttuvia tulehduksia.

Voiko aurallista migreeniä sairastava käyttää hormonikorvaushoitoa?

Hormonikorvaushoito vaihdevuosissa ei ole aurallisessakaan migreenissä poissuljettu, jos henkilöllä ei ole muita riskitekijöitä ja gynekologi pitää hoitoa turvallisena. Valmisteissa on yleensä niin matala estrogeenitaso, että sen ei katsota lisäävän aivoinfarktiriskiä. Geeli- ja laastarimuotoja suositaan tasaisen imeytymisen vuoksi.

Joskus valmisteen estrogeeni saattaa lisätä auraoireita. Jos auraoireet lisääntyvät, vaihdevuosioireisiin voidaan vaikuttaa muilla gynekologin määräämillä valmisteilla. Neurologin käytössä on migreenin estolääkkeisiin kuuluvia mielialaryhmän lääkkeitä, jotka voivat helpottaa sekä migreeniä että vaihdevuosiin liittyvää hikoilutaipumusta ja univaikeuksia. Annokset ovat usein pienempiä kuin masennuksen hoidossa käytetyt annokset. Oireilevan migreenin ja vaihdevuosien vaikutus elämänlaatuun on niin merkittävä, että lääkitystä kannattaa kokeilla. Jos lääkkeet tuovat helpotusta, niitä voi turvallisesti käyttää vaihdevuosijakson ajan.

Aiheuttaako aurallinen migreeniä vastaavia haittoja miehille?

Ei ole ainakaan tiedossa, että miehille aiheutuisi samanlaisia riskejä.

Kaikkeen migreeniin liittyy kuitenkin verenkiertoperäisten sairauksien suurentunut riski, joka on hyvä tiedostaa etenkin ikääntyvillä potilailla. Naisilla riski on suurempi, mutta miehet saattavat jäädä tämän takia terveysseurannassa paitsioon, kun migreeniä pidetään ennen kaikkea naisten sairautena. Riskeistä on siis hyvä olla itse tietoinen sukupuolesta riippumatta.